Kissanpentuja rahan takia – Kissojen pentutehtailu on valitettavan yleinen ilmiö

Pentutehtailulla tarkoitetaan kasvatustoimintaa, jossa pentuja tuotetaan rahan takia, eläinten hyvinvoinnista välittämättä. Kuvituskuva: Pexels/Osman Özavcı

Artikkelit

28.12.2023 Tiina Sormunen 15 min

SEYn eläinsuojeluneuvojien mukaan maatiaiskissojen pentutehtailu on yleistynyt viime vuosina. Käytännössä pentutehtailijoita on vaikea saada kiinni.

28.12.2023 Tiina Sormunen 15 min

Syyskuussa 2019 jyväskyläläinen Sini Kiema löysi Tori.fi-sivustolta sfinx-rotuisten kissan- pentujen myynti-ilmoituksen. Ensimmäistä kissaansa hankkimassa ollut Kiema piti ilmoitusta hyvin tavallisena rotukissailmoituksena: kasvattaja kertoi ilmoituksessa kissojen syntymäajan ohella muun muassa rekisteröineensä ja rokottaneensa pennut.

Ilmoituksen mukaan kasvattaja oli myös testannut kissanpentujen vanhemmat FIVin (kissan immuunikadon aiheuttama virus) sekä FeLVin (kissan leukemiavirus) varalta. Luottamusta lisäsi maininta, että kasvattaja kuuluu World Cat Federation (WCF) -järjestöön.

Kiema otti myyjään yhteyttä, esitteli itsensä ja kirjoitti mahdollisimman kattavasti elämästään. Viisi päivää myöhemmin hän matkusti Tampereelle tapaamaan kasvattajaa.

Pikainen vierailu

Pienessä asunnossa kasvattaja johdatteli Kieman olohuoneeseen, jossa oli kolme kissanpentua: yksi vähän vanhempi pentu sekä kaksi aikuista sfinxiä. Toinen aikuisista kissoista oli leikkaamaton kolli, jota kasvattaja luonnehti Kiemalle silmäteräkseen.

Kiema pani merkille, että asunto oli paitsi pieni myös hieman sotkuinen. Hän ajatteli sen selittyvän kissojen määrällä. Kasvattaja itse kuittasi epäsiisteyden kertomalla, että oli vasta äskettäin muuttanut asuntoon, ja asiat olivat siksi vielä vähän vaiheessa.

Asunnossa majailleet kissat vaikuttivat Kiemasta hyvinvoivilta, ja niillä näytti olevan hyvin ruokaa, juotavaa ja hiekkalaatikoita.

Seuraavaksi Kiema sai valita, kumman kahdesta urospennusta hän haluaa ostaa.

– Urho valikoitui ihan siten, että toinen uroksista piilotteli, enkä pystynyt näkemään sitä. Kissat olivat vilkasliikkeisiä ja ajattelin, ettei pentu halua tullakaan vieraan ihmisen lähettyville, Kiema kertaa.

Valinnan jälkeen Kiema allekirjoitti kissan kauppasopimuksen, sai pennun rekisterikirjan, maksoi sfinxistä pyydetyn 1 200 euron summan ja poistui asunnosta Urho kantokopassa. Vierailu kesti noin 45 minuutin ajan.

Urhon terveysongelmat alkoivat kolmen päivän kuluttua. Kissanpentu köhi, aivasteli ja oli räkäinen. Eläinlääkärissä oireita hoidettiin pitkään kissaflunssana, kunnes diagnoosi vaihtui mykoplasmaksi.

Kiema ei ottanut kasvattajaan yhteyttä Urhon diagnoosien takia, koska oli jo tavallaan menettänyt luottamuksensa tähän. Tampereen-reissun jälkeen kasvattajasta ei ollut kuulunut mitään, vaikka tämä olikin sanonut pitävänsä yhteyttä.

– Ehkä jo siinä vaiheessa olin ajatellut, että taisin ostaa sairaan kissan. Mutta mitenkäs sen sitten todistaa, Kiema toteaa.

Pentutehtailuksi tilanne alkoi paljastua sattumalta.

Pentutehtailuksi tilanne alkoi paljastua sattumalta. Kiema huomasi Sfinxit ry:n Facebook-sivulta päivityksen, jossa eräs henkilö kertoi kissansa kuolemasta. Kissalla oli lähes sama nimi kuin Urhon rekisterikirjaan merkityllä emolla, mutta edesmennyt kissa oli uros. Sillä oli kuitenkin sama syntymäaika kuin Urhon emolla. Kiema päätteli, että uroskissa oli Urhon emon veli.

Kissa oli kuollut sydänsairauteen (HCM), ja Kiema otti sen omistajaan yhteyttä kysyäkseen sairaudesta – vaikuttihan Urho olevan kissalle läheistä sukua.

Kissan omistaja vastasi Kiemalle. Pian selvisi, että hän omistaa myös Urhon emon – paitsi, että emo oli steriloitu jo pari kuukautta ennen Urhon syntymää.

– Siinä vaiheessa ymmärsin, että tässä on tapahtunut petos. Urhon paperit on väärennetty, eikä sen oikeasta emosta ole mitään tietoa, Kiema kertoo.

Kiema teki rikosilmoituksen. Lisäksi hän kirjoitti Sfinxit ry:n Facebookiin päivityksen, jossa kertoi tapahtuneesta ja kysyi, onko kukaan muu ostanut kissoja samaiselta kasvattajalta.

Yhteydenottoja tuli paljon. Selvisi, etteivät kaikki kasvattajalta kissan ostaneet olleet saaneet luvattuja rekisterikirjoja. Monen kissa oli sairastunut, ja osa oli jouduttu lopettamaan.

kissanpentu säkissä, jota pidellään ilmassa. piirroskuva.

Pentutehtailuun liittyy usein se, että naarasta pennutetaan liian usein. Tämä vaarantaa sekä emon että syntyvien pentujen terveyden. Kuvitus: Sanni Tervo

Likaisin työ muille toimijoille

Pentutehtailulla viitataan kasvatustoimintaan, jossa pentuja tuotetaan eläinyksilöiden hyvinvoinnista välittämättä taloudellisen voiton takia. Eläinten olosuhteet pentutehtaissa ovat usein karmeat. Pentutehtailuun liitetään yleensä tiiviisti myös se, että naarasta pennutetaan liian usein, mikä vaarantaa sekä emon että syntyvien pentujen terveyden.

Sastamalassa SEYn eläinsuojeluneuvojana sekä Aluehallintoviraston eläinsuojeluvalvojana toimivalle Mira Ekholm-Martikaiselle kissojen pentutehtailu on melko tuttu ilmiö. Vuodesta 2009 eläinsuojeluneuvojana toimineen Ekholm-Martikaisen työsarka liittyy pitkälti kissoihin ja kissojen hallitsemattomaan lisääntymiseen.

– Alun perin pentutehtailu oli enemmän rotukissoihin painottuvaa, ja vielä muutama vuosi sitten maatiaiskissoilla ei katsottu olevan minkäänlaista rahallista arvoa. Tällä hetkellä tilanne on aivan toinen, hän sanoo.

Ekholm-Martikaisen mukaan aiemmin kissojen lisääntyminen tarkoitti sitä, että kissanpentuja jaeltiin ilmaiseksi, tai niitä tapettiin lyömällä pää seinään tai ajamalla traktorilla yli. Nyt nämä samat kissanomistajat vaikuttavat keksineen, että kissanpentuja voi myydä.

– Kissapopulaatioiden tyhjennyksiä tehdessämme olemme törmänneet muun muassa siihen, että populaatioiden ylläpitäjät käyvät keräilemässä pennut piiloon ja myyvät ne. Yksikin oli pannut pennut myyntiin 550 euron hintaan. Likaisimman ja ikävimmän työn, eli arkojen ja huonokuntoisten aikuisten pyydystämisen, he jättävät muille toimijoille, Ekholm-Martikainen summaa.

Sairaita kissoja

Vastaavanlaisia kokemuksia on Pietarsaaressa SEYn eläinsuojeluneuvojana toimivalla Teija Löfholmilla. Joitain vuosia sitten hän alkoi saada Etelä-Suomesta useita eläinsuojeluilmoituksia ihmisiltä, jotka olivat hakeneet Pohjanmaalta sairaan kissanpennun. Kissoilla oli ollut muun muassa vatsakalvontulehduksia, väiveitä, silmätulehduksia ja korvapunkkeja, ja tehohoidosta huolimatta kissanpentuja oli menehtynyt.

– Nämä ihmiset halusivat ilmoittaa, kuinka saastaisissa oloissa kissat olivat olleet, kun he ovat menneet hakemaan pentua. Hälytyskellot olivat soineet, mutta sitten sääli oli voittanut. He olivat maksaneet myyjälle useita satoja euroja valmiiksi sairaasta kissasta, Löfholm taustoittaa.

Ostotilanne oli ilmoitusten perusteella edennyt aina samanlaisella kaavalla. Kun ostaja oli mennyt hakemaan kissanpentua, kissa oli odottanut valmiiksi kantokoppaan pakattuna. Sadan euron varausmaksun myyjä oli vaatinut maksamaan tilille, mutta loput kauppasummasta hän oli halunnut käteisenä.

Löfholm alkoi penkoa tapausta. Paljastui, että myyjällä on ympäri Pohjanmaata kiinteistöjä, joissa kasvaa niin sanottuja villikissapopulaatioita. Myyjä antaa kissojen lisääntyä keskenään ja poimii kissanpennut myyntiin. Kaikki kissat ovat maatiaiskissoja, mutta Löfholm tietää myyjän kaupittelevan kissoja eri rotujen sekoituksina.

"Myyjällä on ympäri Pohjanmaata kiinteistöjä, joissa kasvaa niin sanottuja villikissapopulaatioita."

Myös eläinsuojeluviranomaiset ovat yrittäneet puuttua myyjän touhuihin. Löfholm muistaa, kuinka yhteen aikaan kissanpentuja käytiin hakemassa pois kolmen kuukauden välein. Kaikkia kissoja on ollut kuitenkin mahdoton saada loukutettua, sillä kissat elävät villeinä isoilla tonteilla ja kiinteistöissä.

– On myös käynyt ilmi, että tällä henkilöllä on niin sanottuja hovihankkijoita: he antavat kissojensa synnyttää pentuja ja vievät ne sitten tämän henkilön myytäviksi. Kissojen myyminen sinällään ei ole laitonta, mutta hän myy sairaita kissoja, Löfholm kiteyttää.

Löfholmilla on tiedossa, että myyjä jatkaa edelleen toimintaansa. Tori.fi ei enää julkaise tämän myynti-ilmoituksia, mutta Löfholmin mukaan sosiaalisen median puskaradioiden kautta uusia ostajia löytyy aina. Pohjanmaalta kissanpentuja on käyty ostamassa ympäri Suomea.

piirroskuva: kissanpentuja sohvan alla ja sohvatyynyn takana

Aiemmin kissanpentuja jaeltiin ilmaiseksi. Nyt samat kissanomistajat vaikuttavat keksineen, että kissanpentuja voi myydä. Kuvitus: Sanni Tervo

Missä ylittyy raja?

Miksi kissojen pentutehtailuun on vaikea puuttua?

– Jos ei rikota eläinsuojelulain säädöksiä tai määräyksiä, ei pentutehtailuun välttämättä pystykään puuttumaan. Eihän pentujen teettäminen ja myyminen ole kiellettyä, kiellettyä on ainoastaan pitää eläinsuojelulain vastaisesti eläimiä. Minimikään ei vaadi paljoa, että laki täyttyy, eläinsuojeluneuvoja ja -valvoja Mira Ekholm-Martikainen vastaa.

Valvontaeläinlääkäri Maija Neuvonen pitää pentutehtailua vaikeana aiheena, sillä ensin pitää määritellä, mitä se on. Vantaalla työskentelevä Neuvonen näkee, että koirien osalta pentutehtailu on ehkä selkeämmin määriteltävissä kuin kissoilla.

– Esimerkiksi vapaasti ulkoilevat, leikkaamattomat kissat saavat usein pentuja tiheään tahtiin, ellei omistaja puutu asiaan. Mutta tämä ei ole siltikään varsinaista tarkoituksellista pentutehtailua. Rotukissakasvattajiakin on toki monenlaisia, toiset ovat jalostustoimissaan vastuullisempia kuin toiset, mutta on vaikea määritellä, missä ylittyy pentutehtailun raja, Neuvonen huomauttaa.

Jos eläinsuojelulain säädöksiä tai määräyksiä ei rikota, ei pentutehtailuun välttämättä pystytä puuttumaan.

Samaa mieltä on Pohjois-Karjalassa eläinsuojelutarkastuksia tekevä valvontaeläinlääkäri Tiia Haukka.

Eläinsuojelutarkastuksella valvontaeläinlääkäri voi puuttua havaittuihin ongelmiin, kuten huonoihin pito-oloihin ja sairaisiin tai huonokuntoisiin eläimiin, mutta liian tiheää pennuttamista voi olla vaikea osoittaa. Nykyinen eläinsuojelulaki velvoittaa ottamaan eläinjalostuksessa huomioon sekä eläinsuojelulliset näkökohdat että eläinten terveyden, mutta lainsäädännössä ei ole lajikohtaisesti määritelty, milloin pennuttaminen on liian tiheää.

Haukka nostaa esimerkiksi Suomen Kissaliiton linjauksen, jonka mukaan naaraalla ei saa olla enempää kuin kolme pentuetta 24 kuukauden sisällä, kuitenkin korkeintaan kaksi pentuetta 12 kuukauden sisällä. Siten Kissaliiton ohjeistuksen mukaan normaalia kasvatustoimintaa voi olla teettää kissalla kolmet pennut kahden vuoden sisään – mikä on jo kohtalaisen tiheää pennuttamista.

– Eläinsuojeluviranomainen joutuu arvioimaan mahdollisen ”liian tiheän” pennuttamisen aina kissayksilökohtaisesti. Käytännössä esimerkiksi liian nuorella, sairaalla tai huonokuntoisella naaraalla ei saa teettää pentuja. Kissojen tartuntataudit sekä suolistoloiset ovat yleisempiä, kun paljon eri-ikäisiä ja eri terveydentilan omaavia kissoja pidetään suuria määriä yhdessä, varsinkin, jos niiden hoito ja olosuhteet ovat huonot.

– Pennut ovat aina niitä, joihin taudit iskevät helpoiten, mutta myös niitä, jotka myydään eteenpäin. Todisteet sairaiden pentujen eteenpäin myymisestä tulevat valvontaeläinlääkärille pettyneiltä ostajilta, mutta niiden järjestelmällinen kerääminen on mahdotonta, sillä emme saa selville, minne kaikkialle pentuja on myyty, Haukka kertoo.

Hän mainitsee, kuinka kaikessa eläinten kasvatustoiminnassa valvonnan haasteena on, millaisia yksilöitä tulee ja saa käyttää jalostukseen.

– Jalostamisenhan pitäisi olla aina parempien eläinyksilöiden tuottamista, mutta valitettavan paljon nykyjalostuksessa käytetään suppean rotupohjan takia fyysisesti sairaita eläimiä, sairauden kantajia tai luonteeltaan heikkoja eläimiä. Toivottavasti valvonnan avuksi saadaan lähivuosina niin sanottu jalostusasetus, Haukka lisää.

Piirroskuva: nainen katsoo kännykänruutua, josta ponnahtaa sfinx-kissa ja kissan myynti-ilmoitus

Pentutehtailtuja kissanpentuja kaupitellaan usein verkosta löytyvillä myyntipalstoilla ja sosiaalisen median ryhmissä. Kuvitus: Sanni Tervo

Lisää ääntä

Oma ongelmansa pentutehtailuun liittyen on lemmikkien laiton maahantuonti. Iso osa laittomasta eläinkaupasta kulkee Suomeen Viron kautta.

– Pohjois-Karjalaan maahantuonti on selvästi vähentynyt Venäjän sodan aiheuttamien ihmisten rajanylitysrajoitusten takia, valvontaeläinlääkäri Tiia Haukka kertoo.

Pentutehtailuun puuttumista vaikeuttaa Haukan mukaan myös se, ettei pentueita rekisteröidä ”pentutehtailussa”. Silloin on vaikea todistaa, kuinka usein kukin naaras on tehnyt pentuja.

– Lisähaasteen tuo se, ettei kissoja tarvitse vielä tunnistusmerkitä eikä rekisteröidä, eli kissaemojen erottaminen toisistaan voi itsessään olla jo haastavaa. Pennut vain ”häviävät” maailmalle, Haukka tarkentaa.

Rotukissojen osalta pakkaa sekoittaa se, että Suomessa kissoja voi rekisteröidä neljään eri järjestöön. Isoin niistä on Suomen Kissaliitto, joka on kansainvälisen kissojen kattojärjestön FIFen alainen, mutta sen lisäksi kissoja rekisteröidään myös eurooppalaiseen WCF:n järjestelmään, yhdysvaltalaiseen The International Cat Assocition (TICA) -järjestöön sekä pohjoisamerikkalaiseen The Cat Fancier’s Association (CFA) -kissayhdistykseen.

SEYn eläinsuojeluneuvojille tulee ilmoituksia kissojen pentutehtailuepäilyistä harvemmin kuin koirista.

SEYn eläinsuojeluneuvojan Pipsa Parkkisen mielestä järjestöt ovat keskenään hyvin erilaisia. Epäselvää myös on, miten ne pystyvät puuttumaan kasvatustoiminnasta raportoituihin epäkohtiin – vai pystyvätkö lainkaan?

– Minulla on esimerkiksi tiedossa yksi rotukissojen kasvattaja, jonka kasvatustoiminnassa havaittiin epäeettisyyksiä. Hän loikkasi Suomen Kissaliitosta WCF-järjestöön ja jatkoi toimintaansa siellä, Parkkinen paljastaa.

Hän muistuttaa, että rotukissan ostajan täytyy aina saada kissan rekisterikirja ostohetkellä. Esimerkiksi Suomen Kissaliitossa kissanpentujen on oltava rekisteröityjä luovutettaessa. Kissanpennun suositeltava luovutusikä on 14 viikkoa.

Sekä viranomaisille että SEYn eläinsuojeluneuvojille tulee ilmoituksia kissojen pentutehtailuepäilyistä harvemmin kuin koirista. Eläinsuojeluneuvojat epäilevät syyksi kissoihin kohdistuvan pentutehtailun moninaisuutta, sen linkittymistä kissakriisiin sekä kissan arvostusta. Suomessa kissalla on lemmikkinä edelleen koiraa pienempi arvostus.

Parkkinen toivoo, että media ja yhdistykset toisivat kissojen pentutehtailua ilmiönä esiin nykyistä enemmän. Rotukissaharrastajien keskuudessa tieto kulkee suhteellisen hyvin, mutta epäkohdista pitäisi tiedottaa myös laajemmalle yleisölle.

– Tarvittaisiin valistusta, jossa olisi konkreettisia esimerkkejä, miten on käynyt, miten kasvattajia on saatu vastuuseen ja mitä se on vaatinut. Petostapauksissa olisi tärkeää, että petoksen uhrit kohtaisivat toisensa, jolloin asianomistajia olisi enemmän. Silloin vahvistuu, että toiminta on myyjän osalta ollut tarkoituksellista taloudellisen hyödyn saavuttamiseksi. Oikeuden edessä se painaa enemmän kuin yksittäinen tapaus, Parkkinen havainnollistaa.

Suomessa kissalla on lemmikkinä edelleen koiraa pienempi arvostus. Kuvitus: Sanni Tervo

Tuomio tuli, toiminta jatkuu

Pirkanmaan käräjäoikeudessa asianomistajia oli neljä. Lokakuussa 2022 käräjäoikeus tuomitsi Kiemalle kissan myyneen sfinx-kasvattajan neljästä petoksesta ja yhdestä väärennyksestä. Käräjäoikeuden mukaan kasvattaja oli erehdyttänyt häneltä kissan ostaneita salaten kissojen terveydentilaan liittyviä asioita hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä.

Sini Kiemalle kasvattaja määrättiin korvaamaan Urhon kauppahinta, 1 200 euroa. Osalle asianomistajista kasvattaja velvoitettiin korvaamaan myös eläinlääkärikuluja.

Kiemalle tuomio oli helpotus, vaikka hän ei ole saanut kasvattajalta vielä rahojaan. Iloa himmentää myös tieto, ettei tuomio ole lopettanut Tampereelta Vantaalle muuttaneen kasvattajan toimintaa. Kiema sai äskettäin viestin, jossa kerrottiin sairaista kissoista.

– Toiminta ei lopu, vain kasvattajanimi on muuttunut. Hän myy samoja kissoja monilla eri nimillä, jolloin on vaikeampi selvittää, kuka on myyjä ja kuka omistaa kissan, Kiema harmittelee.

Omakohtainen kokemus on muuttanut Kieman näkemystä pentutehtailusta.

– Ennen ajattelin, että se olisi hämärämpää touhua, ja kissat olisivat paperittomia. Ajattelin myös, että rotukissoja olisi haastavampaa pentutehtailla. Luulin, että tämä ilmiö koskisi enemmän maatiaiskissoja.

Kissa on Suomen kaltoinkohdelluin lemmikki

Joka vuosi Suomessa hylätään yli 20 000 kissaa. Hylättyjen kissojen kohtalo on karu. Osa niistä kuolee luontoon, nälkään tai pakkasten myötä kylmyyteen. Lähes 10 000 kissaa päätyy joka vuosi löytöeläintaloihin, mutta vain joka viides niistä haetaan takaisin omaan kotiinsa. Löytöeläintaloihin päätyneille kissoille yritetään etsiä uutta kotia, mutta osa joudutaan lopettamaan villiintyneisyyden, sairauksien tai tilanpuutteen takia.

Kissakriisissä ei ole kyse kesäkissailmiöstä, vaan ympärivuotisesta ongelmasta. Kaikkein kurjimmassa asemassa ovat kissapopulaatioiden kissat. Ne elävät suurissa kissajoukoissa ilman kunnollista huolenpitoa, lisääntyvät hallitsemattomasti ja kärsivät useista erilaisista sairauksista, nälästä ja kylmästä.

Kissoihin liittyvät ongelmat juontuvat kissan heikosta arvostuksesta. Kissan ajatellaan olevan helppo lemmikki, joka ei tarvitse kovin kummoista hoitoa. Jos kissalle sattuu jotain, uuden saa halvalla. Lisäksi kissoihin liittyy paljon sitkeitä, kissoille haitallisia myyttejä. Tutustu pentutehtailijan tuntomerkkeihin täällä.