Vapaaporsitus tuo emakoille hieman lisätilaa

Lasin takaa kurkistavalla emakolla on pitkä matka edessä. Emakko porsii käytännössä elämänsä aikana keskimäärin kolmesti ennen kuin se siirretään teurastamolle – osa emakoista porsii jopa 6–7 kertaa. Jos emakko imettää seuraavat porsaansa perinteisessä porsitushäkissä, se viettää vielä monta kuukautta elämästään liikkumisen estävässä häkissä. Vapaaporsituksessa ja vapaaimetyksessä tämä aika puolittuu. Kuva: Pi Mäkilä
Artikkelit
23.11.2023 Pi Mäkilä 17 min
Emakoiden porsitushäkit jäävät hiljalleen historiaan, kun vapaaporsituksessa olevien emakkojen määrä kasvaa. Uusien porsitushäkkien rakentaminen kielletään tulevan vuoden alussa, kun uusi eläinten hyvinvointilaki astuu voimaan.
23.11.2023 Pi Mäkilä 17 min

Lasin takaa kuuluu kovaa vikinää, kun vajaan kolmen viikon ikäiset possut vilistävät edestakaisin. Hetken kuluttua ne kellahtavat kyljet vastakkain päiväunille.

Viereisessä karsinassa on rauhallisempi tunnelma. Varsinaissuomalaisella Heikkilän tilalla asuvat viikon ikäiset porsaat imevät tiheästi emakon nisiä. Keskellä karsinaa makaava emakko kääntyy välillä katsomaan lasin takana ihmetteleviä vierailijoita. Pikkupossut ovat niin keskittyneitä ruokailuun, etteivät vierailijoiden katseet niitä juuri hetkauta. Normaalisti karsinoissa ei ole lasia, mutta esittelytilassa lasiseinä tarvitaan muun muassa hygieniasyistä.

Lasin takana näkyvä emakko on tavallaan onnekkaassa asemassa. Ensimmäistä kertaa porsinut emakko on päässyt imettämään porsaitaan vapaaporsitukseen: karsinaan, jossa emakko pystyy kääntymään ja liikkumaan vapaasti.

Monen emakon imetysaika sujuu erilaisissa merkeissä. Yleensä sikatiloille syntyvät porsaat aloittavat elämänsä porsitushäkissä emakon kanssa. Porsitushäkki on kapea häkki, jossa on metalliset laidat. Häkin tehtävänä on estää porsaiden jääminen emakon alle. Samalla emakon kääntyminen estyy: käytännössä emakko pystyy liikkuman häkissä vain hieman pituussuunnassa.

porsaat karsinassa

Noin puolet Heikkilän tilan porsitushäkeistä on korvattu vapaaimetyskarsinoilla. Kokemukset ovat olleet Timo Heikkilän mukaan lupaavia. Kuvassa vajaa kolme viikkoa vanhat porsaat. Kuva: Pi Mäkilä

Porsitushäkin tarkoituksena on estää emakkoa tallomasta porsaita

Suomessa emakoita pidetään tällaisissa kääntymisen estävissä häkeissä noin yhdeksän viikon ajan jokaisen porsimisen yhteydessä. Ensin emakkoa pidetään porsimishäkissä porsimisen ja imetyksen ajan, eli yhteensä noin viisi viikkoa. Tämän jälkeen emakko viettää vielä nelisen viikkoa tiineytyshäkissä, jossa se siemennetään uudelleen. Häkissä vietetyn ajan jälkeen emakko siirtyy ryhmäkarsinaan muiden tiineiden emakkojen kanssa.

Häkkien käyttöä perustellaan sillä, että emakko ei pysty häkissä ollessaan tallomaan vahingossa porsaita. Kun tilat ovat ahtaat, ja lisäksi syntyvien porsaiden määrä on suurempi kuin emakolla riittää nisiä, monta sataa kiloa painava emakko on toki uhka pienille porsaille, jotka voivat litistyä emakon painon alle.

Vapaaporsituksessa emakot pääsevät liikkumaan vapaammin. Tilaa on hieman enemmän, joten emakot pystyvät kääntymään ja liikkumaan muutenkin haluamassaan asennossa.

– ­Vielä vajaat kymmenen vuotta sitten ajateltiin, että vapaaporsitukseen siirtyminen olisi käytännössä meidän mittakaavassa aivan mahdoton tehtävä, kertoo Ruskolla sikatilaa pitävä Heikkilän tilan yrittäjä ja Sikayrittäjät ry:n puheenjohtaja Timo Heikkilä.

Emakko ja porsaat vapaaporsituskarsinassa

Vapaaporsituskarsina on minimissään seitsemän neliömetrin kokoinen tila, jossa emakko mahtuu kääntymään. Kuvan vasemmassa reunassa näkyvät metalliset aidat saadaan kiinnitettyä tarpeen mukaan porsitushäkiksi. Kuva: Pi Mäkilä

Tila toisensa jälkeen kiinnostuu vapaaporsituksesta

Heikkilän tilalla syntyy vuosittain noin 110 000 porsasta. Sikojen määrä on muutenkin huomattava. Tilalla elää jatkuvasti noin 25 000 sian joukko, yhteensä kolmessa eri rakennuksessa.

– Meidän pelkona oli pitkään, että jos siirtyisimme vapaaporsitukseen, iso osa possuista kuolisi. Tässä mittakaavassa sellaiseen kokeiluun ei olisi ollut varaa, hän kertoo.

Heikkilän mielipide alkoi kuitenkin muuttua, kun muutama vuosi sitten osa sikaloista alkoi siirtyä vapaaporsitukseen. Kiinnostusta alalla on lisännyt se, että sikatilalliset saavat vapaaporsitukseen siirtymisestä investointikorvauksen.

– Seurasimme, miten isot tilat ensin Pohjanmaalla ja täällä etelässä Pöytyällä siirtyivät tähän malliin. Hiljalleen moni muu seurasi perässä, sillä vapaaporsitukseen siirtymiseen alettiin kannustaa rahallisesti. Ennen koronavuosia mekin aloimme uskoa, että vapaaporsitus voisi olla meidänkin mittakaavassa mahdollista, Heikkilä kertoo.

Kokemukset vapaaimetyskarsinoista lupaavia

Heikkilän tilan muuttaminen vapaaporsituksen mahdollistavaan suuntaan alkoi juuri ennen koronavuosia. Osittaiseen vapaaporsitukseen eli käytännössä vapaaimetykseen tila siirtyi lopulta vuoden 2021 lopulla.

– Porsituspaikkojen lukumäärä oli meillä aiemmin pullonkaulana. Ajattelimme, että jos ryhdymme tähän, teemme muutoksen sitten reilussa mittakaavassa.

Nyt tilan porsitushäkeistä noin puolet on korvattu vapaaimetyskarsinoilla. Kokemukset ovat olleet Heikkilän mukaan lupaavia.

– Kun karsinoita on riittävästi, saamme pidettyä kunnon pesu- ja kuivaustauot porsitusten välillä. Näin vältämme ripulitaudit ja hygieniatilanne pysyy muutenkin paremmalla tasolla. Siat voivat paremmin. Työntekijöille vapaaporsitukseen siirtyminen on vaatinut hieman opettelua, sillä työturvallisuusasioihin täytyy vapaaporsituksessa kiinnittää aiempaa enemmän huomiota. Vapaana liikkuva sika voi olla aika ärhäkkä, kun se puolustaa poikasiaan. Huolellista perehdytystä siis tarvitaan.

 

"Työntekijöille vapaaporsitukseen siirtyminen on vaatinut hieman opettelua, sillä työturvallisuusasioihin täytyy vapaaporsituksessa kiinnittää aiempaa enemmän huomiota."

Käytännössä tilalla asuvat emakot synnyttävät yhä porsitushäkeissä. Heikkilän mielestä häkkiä tarvitaan, sillä porsitushäkkiä käyttämällä porsaiden kuolleisuus on hieman pienempi.

– Kuolleisuusprosentti on nyt noin kahdeksan prosenttia. Jos luopuisimme kokonaan häkeistä, luku nousisi varmasti parilla prosentilla, hän sanoo.

Porsaita vapaaimetyksessä

Uusien porsitushäkkien rakentaminen kielletään tulevan vuoden alussa, kun uusi eläinten hyvinvointilaki astuu voimaan. Laki sallii kuitenkin vanhojen porsitushäkkien korjaamisen ylläpitotarkoituksessa. Kuva: Pi Mäkilä

Suomalaiset siat ovat maailmalla poikkeus

Emakoiden porsitushäkit ovat jäämässä hiljalleen historiaan: Uusien porsitushäkkien rakentaminen kielletään tulevan vuoden alussa, kun uusi eläinten hyvinvointilaki astuu voimaan. Laki sallii kuitenkin vanhojen porsitushäkkien korjaamisen ylläpitotarkoituksessa.

Täysin häkittömäksi emakoiden elämä ei ole uuden lain myötä kuitenkaan muuttumassa. Tiineytyshäkkejä saa käyttää aina vuoden 2035 alkuun saakka. Tämän jälkeenkin tiineytyshäkkejä saa käyttää kahdeksan vuorokauden ajan siemennyksen yhteydessä. Porsitushäkkejä saa periaatteessa käyttää loputtomiin ja niiden peruskorjaus on sallittu, vaikka uusia ei saakaan rakentaa.

Heikkilä huomauttaa, että moneen muuhun maahan verrattuna parannus on iso.

– Meidän toimintaamme on käyty ihmettelemässä Saksasta saakka. Monen on vaikea uskoa, että sikayrittäjyys voi olla kannattavaa, jos hyvinvointiin panostetaan tällaisilla ratkaisuilla, Heikkilä sanoo.

Tuleviin lakimuutoksiin Heikkilä suhtautuu varovaisen kiinnostuneena. Hän uskoo, että ennen pitkää lähes kaikki sikayrittäjät ovat siirtyneet vapaaporsitukseen.

– Meidän mielestämme muutoksen pitäisi olla kuitenkin vapaaehtoinen. Ruotsissa lakia muutettiin niin, että muutos on ollut pakko tehdä. Siellä porsaiden kuolleisuus on kuitenkin suurempaa kuin meillä, eli jotain on jäänyt huomioimatta, kun vapaaporsitukseen on siirrytty pakon edessä.

 

Vapaaporsitukseen siirtyminen vaatii osaamista ja tarkkuutta

Koko maailman tai esimerkiksi Euroopan sika-alaan verrattuna suomalaisten tilojen siirtyminen vapaaporsitukseen on suuri.

– Emakolle vapaaporsitukseen siirtyminen on ehdottomasti positiivinen muutos, sillä nyt sika voi päättää, haluaako se kääntyä itse ympäri. Perinteisessä porsitushäkissä sika ei voi päättää missä se porsii ja makaa, sanoo eläinten hyvinvointitieteen professori Anna Valros Helsingin yliopistosta.

Valros on tutkinut sikojen hyvinvointia pitkään ja ollut mukana lukuisissa kansainvälisissä tutkimusryhmissä. Hän tietää, että vapaaporsituskin voidaan järjestää niin, ettei porsaskuolleisuus kasva. Olosuhteet ja työntekijöiden osaaminen täytyy kuitenkin tällöin päivittää tietylle tasolle.

– Porsastuotannossa on aina olemassa murskaantumisriski. Tutkimukset viittaavat kuitenkin siihen, että jos tila, jossa emakko porsii, on riittävän isokokoinen ja riittävän hyvin suunniteltu, vapaaporsituksessa päästään samanlaisiin kuolleisuuslukuihin kuin perinteisissä porsitushäkeissä, Valros sanoo.

"Vapaaporsituskin voidaan järjestää niin, ettei porsaskuolleisuus kasva."

Vapaaporsituksessa kannattaa kiinnittää Valrosin mukaan huomiota myös emakkoihin.

– Osa niistä ei ole joko jalostuksen takia tai muuten vain niin tarkkoja. Emakkojen olisi hyvä päästä tottumaan vapaaporsitukseen. Jos emakkoa siirrellään usein vapaaporsituksesta perinteisiin häkkeihin ja taas takaisin, se ei välttämättä opi toimimaan porsaiden kanssa riittävän varovasti, Valros huomauttaa.

Valrosin mukaan vapaaporsitukseen siirtyminen vaatii muutenkin osaamista sikatilalliselta.

– Sikatilalliselta vaaditaan taitoa, jotta vapaaporsitukseen valikoituvat sopivat emakot. Alkuvaiheessa kannattaa varautua siihen, että kuolleisuus todennäköisesti lisääntyy, koska emakot eivät ole tottuneet porsimaan vapaina. Myös sikalan väen pitää oppia miten toimia, ja hioa toimintatavat vapaaporsitukseen sopiviksi. Kokonaiskuolleisuus ei kuitenkaan lopulta kasva, jos karsina on hyvin suunniteltu ja sikalan olosuhteet ovat sopivat. Porsaat saavat paremmin maitoa ja muutenkin paremman alun elämälleen, hän sanoo.

Heikkilän sikatilan käytävä

Ruokavirasto maksaa niin sanottua hyvinvointikorvausta sellaisille tuottajille, jotka vapaaehtoisesti parantavat eläintensä hyvinvointia lainsäädännön minimitason vaatimuksia paremmaksi. Kuvassa Heikkilän sikatilan yksi käytävistä. Kuva: Pi Mäkilä

Uusi eläinlaki parantaa hieman sikojen hyvinvointia

Vuodenvaihteessa voimaan astuva uusi eläinten hyvinvointilaki parantaa hieman sikojen hyvinvointia, sillä uusien porsitushäkkien rakentamisen kieltämisen lisäksi tulehduskipulääkkeen antaminen porsaiden kirurgisen kastraation yhteydessä muuttuu pakolliseksi.

Lisäksi paikallispuudutuksen käyttö porsaiden kirurgisen kastraation yhteydessä muuttuu pakolliseksi vuonna 2027, ja kirurginen kastraatio kielletään kokonaan vuonna 2035. Samalla Suomesta tulee ensimmäinen EU-maa, jossa porsaiden kirurginen kastraatio kielletään lailla.

– Kirurgisesta kastraatiosta luopuminen on ehdottomasti hieno juttu. Monessa EU-maassa vaaditaan jo nyt paikallispuudutteen käyttöä kirurgisen kastraation yhteydessä. Meillä paikallispuudutus tulee pakolliseksi vasta muutaman vuoden kuluttua, Valros sanoo.

Uuden eläinten hyvinvointilain mukaan vuodesta 2035 saakka tiineytyshäkkejä saa käyttää vain kahdeksan vuorokauden ajan siemennyksen yhteydessä.

 

Suomesta tulee ensimmäinen EU-maa, jossa porsaiden kirurginen kastraatio kielletään lailla.

Tiineytyshäkki on käytännössä porsitushäkin kaltainen häkki, jossa emakko pystyy liikkumaan muutaman askeleen eteen ja taakse, ja jossa se pystyy seisomaan ja makaamaan. Tiineytyshäkeissä emakot seisovat usein vierekkäin rivissä.

Valrosin mielestä tiineytyshäkin salliminen juuri kahdeksaksi päiväksi on erikoista.

– Tämä perustuu varmasti siihen, että sika ehtii tulla häkissä kiimaan, ja se ehditään siementää. Tiineytyshäkissä vietetyn ajan jälkeen emakot siirretään lopputiineyden ajaksi ryhmäkarsinoihin tai pihattoihin. Ryhmiä yhdistellessä tulee tappeluita, ja alkiokuolemien riski on suurimmillaan juuri alkutiineydessä. Tästä näkökulmasta olisi parempi, jos emakot voisivat olla samassa tilassa yhdessä siihen saakka, että ne tulevat kiimaan, ja ne viettäisivät tiineytyshäkissä vain siemennyksen ajan. Aina, kun emakoita sekoitetaan uusiin porukoihin, tilanne on sialle stressaava, ja riski tappeluihin kasvaa.

Hännällinen sika on maailman mittakaavassa poikkeus

Yhdessä asiassa suomalainen sikatuotanto erottuu edukseen, kun vertailua tehdään maailmanlaajuisesti. Suurimmassa osassa maista porsaiden hännät typistetään, sillä ahtaissa tiloissa ja stressaavissa oloissa elävät siat purevat toisiltaan hännät rikki. Ajatus esimerkiksi vapaaporsitukseen siirtymisestä voi olla tällaisissa oloissa täyttä utopiaa. Suomen lisäksi häntien typistäminen on kielletty Euroopassa vain Ruotsissa, Norjassa ja Sveitsissä.

– Maailmanlaajuisesti katsottuna meillä on paljon vahvuuksia: sikojen terveystilanne on hyvä, ja hännäntypistyskielto on johtanut siihen, että sikojen hyvinvointi on paremmalla tasolla kuin monessa muussa maassa.

Valros huomauttaa, että ideaalitiloissa sikojen tilannetta voisi toki parantaa muillakin tavoilla. Markkinavetoinen talous ei kuitenkaan anna siihen mahdollisuuksia: harva on valmis maksamaan sianlihasta nykyistä huomattavasti suurempia summia. Sianlihan hinta kasvaisi vääjäämättä, jos sikojen lajityypillisiin käyttäytymistarpeisiin kiinnitettäisiin aiempaa paljon enemmän huomiota.

– Sikojen lajityypilliset käyttäytymistarpeet voisivat toteutua paljon paremmin, jos sioilla olisi reilusti enemmän tilaa, paksulti olkea ja lisäksi paikkoja, joissa ne voisivat päästä rypemään. Etenkin emakoilla on vahva sisäsyntyinen pesäntekotarve, ja lisäksi siat tonkivat mielellään. Vaikka nykyisessä vapaaporsituksessa pesän rakentaminen tällä tavoin ei ole mahdollista, vapaaporsitus on kuitenkin iso parannus aiempaan, hän summaa.

i
Vapaaporsitus vai vapaa imetys?

Ruokavirasto maksaa niin sanottua hyvinvointikorvausta sellaisille tuottajille, jotka vapaaehtoisesti parantavat eläintensä hyvinvointia lainsäädännön minimitason vaatimuksia paremmaksi. Korvattavat toimenpiteet ovat tarkkaan määritelty. Tässä jutussa kerrotaan tilasta, joka saa hyvinvointikorvausta parannetuista porsimisolosuhteista. Termien käyttö ei alalla ole aina täsmällistä, vaan usein puhutaan vapaaporsituksesta, vaikka todellisuudessa kysymyksessä on vapaa imetys.

Parannetuissa porsimisolosuhteissa emakon saa sulkea kääntymisen estävään, perinteiseen porsitushäkkiin 5–9 vuorokauden ajaksi porsimisen aikana, minkä jälkeen porsitushäkki tulee avata siten, että emakolla ja porsailla on imetyksen ajan oltava karsinassaan pinta-alaa vähintään kuusi neliömetriä. Emakolla on lisäksi oltava hieman pesäntekomateriaalia ja porsailla kuivikkeita. Parannettuja porsimisolosuhteita voidaan kuvata myös termillä vapaa imetys.

Aidossa vapaaporsituksessa tila saa hyvinvointikorvausta, kun emakkoa ei suljeta porsitushäkkiin ollenkaan, vaan se saa olla vapaana koko porsituksen ja imetyksen ajan. Lisäksi emakon ja porsaiden karsinassa on oltava kiinteää pohjaa sekä muokkautuvaa pesäntekomateriaalia, kuivikkeita ja virikkeitä. Karsinan pinta-alan on oltava vähintään seitsemän neliömetriä.

Lähde: Ruokavirasto

Skip to content