Ahventa voi ahdistaa, ja se voi kärsiä sydänsuruista – Tiesitkö nämä 10 asiaa kaloista?

Eräät seeprakirjoahvennaaraat tulevat surullisiksi menetettyään sydämenvalittunsa, eli kumppanin, jonka kanssa naaras on muodostanut pysyvän parisuhteen. Kuva: Efraimstochter/Pixabay
Artikkelit
05.10.2023 Pi Mäkilä & Sari Toivola 10 min
Kalat leimataan helposti yhdeksi ryhmäksi, vaikka kalat ovat vähintään yhtä moninainen ryhmä eläimiä kuin nisäkkäätkin ovat. Kaloilla on myös huomattava määrä poikkeavia kykyjä ja sellaisia ominaisuuksia, joita emme usein osaa ajatellakaan. Kokosimme kiinnostavimmat kalafaktat yhteen juttuun.
05.10.2023 Pi Mäkilä & Sari Toivola 10 min

1. Kala on kaikkea muuta kuin kylmä

Kylmä kuin kala on monelle tuttu sanonta. Vaikka kalat uisivatkin kylmissä vesissä, todellisuudessa pinnan alla kuohuu monenlaisia tunteita. Kalat ovat oppivaisia, uteliaita ja jopa leikkisiä eläimiä, ja jokaisella kalalla on omanlaisensa persoona.

Monesti unohtuu, että kalojen lajikirjo on valtava, eikä kaikkia kaloja kannattaisi niputtaa samaan, vaikka ne ulkoisesti muistuttaisivatkin toisiaan. Esimerkiksi tonnikala on lähempää sukua ihmiselle kuin haille. Me kaikki, aina nisäkkäistä ja linnuista kaloihin, polveudumme satoja miljoonia vuosia sitten eläneistä yhteisistä esi-isistä.

Nykytutkimusten valossa vaikuttaa siltä, että osa niin nisäkkäiden, lintujen kuin kalojenkin perustunteista – pelko ja kyky kokea kipua – ovat olleet myös yhteisen esi-isämme ominaisuuksia. Ja kuten nykyisillä lintulajeilla ja nisäkkäillä on eri tapoja ymmärtää maailmaa, myös kalojen älykkyydessä ja kognitiivisissa kyvyissä on suuria eroja.

seeprakaloja vedessä

Kun kala kärsii kroonisesta stressistä, kalan riski joutua esimerkiksi petokalan saaliiksi saattaa kasvaa.
Kuva: Oregon State University/Wikimedia Commons CC BY-SA 4.0 Deed

2. Pelkoa ja stressiä pinnan alla

Toisin kuin on pitkään ajateltu, kalan stressi ei tarkoita vain fyysistä rasitusta ja stressihormonien eritykseen liittyviä fyysisiä tapahtumia, vaan kalan stressiin liittyy myös emotionaalinen tunnekokemus.

Jos kala ei onnistu pääsemään eroon akuutin stressin aiheuttajasta esimerkiksi pakenemalla, piiloutumalla tai puolustautumalla, stressi kroonistuu, ja se alkaa vaikuttaa kalan käyttäytymiseen pitkäkestoisesti.

Kun kala kärsii kroonisesta stressistä, kalan riski joutua esimerkiksi petokalan saaliiksi saattaa kasvaa. Lisäksi kalan syömiskäyttäytyminen voi häiriintyä ja se voi alkaa etsiä pakonomaisesti suojaa ja piilopaikkoja. Krooninen stressi heikentää myös kalan oppimiskykyä.

3. Kala oppii nopeasti

Suuri osa luonnonvaraisten kalojen käyttäytymisestä perustuu siihen, mitä kalayksilö on itse elämänsä varrella oppinut. Osa lajeista oppii paitsi omista kokemuksistaan myös toisten kalojen esimerkeistä.

Esimerkiksi koralliriutoilla elävä keltamurisija ruokailee yleensä eri osissa riuttaa kuin missä kalojen turvalliset nukkumapaikat sijaitsevat. Kalojen täytyy tämän takia siirtyä päivän mittaan ruokailupaikoilta nukkumapaikoille ja takaisin. Nuoret, kokemattomat keltamurisijat oppivat reitin uimalla parvessa muiden kalojen mukana, eivät vain seuraamalla näitä.

Kalat ovat yleisesti ottaen nopeita oppimaan, ja ne oppivat monet asiat jo kerrasta. Nopea oppimiskyky on kaloille elinehto: monelle luonnossa elävälle kalalle on tärkeää oppia kartoittamaan tietty kulkureitti tai vaaranpaikka yhdellä silmäyksellä.

Myös akvaarioissa elävät kalat oppivat kerrasta varomaan esimerkiksi haavia. Esimerkiksi kalan pyydystäminen haavilla voi olla ensimmäisellä kerralla vielä jokseenkin helppoa. Toisella kerralla se on jo todella haasteellista, ellei mahdotonta.

 

sillejä vedessä

Kaikki kalat eivät suinkaan ääntele suullaan. Sillit kommunikoivat keskenään päästelemällä ilmaa äänekkäästi takapuolestaan. Erityisesti ne tekevät näin pimeällä.
Kuva: Thomas Quine/Flickr  CC BY-SA 4.0 Deed

4. Äänekkäitä uimareita

Vaikka kala vaikuttaa hiljaiselta eläimeltä, totuus on monesti toinen. Me emme havaitse kalan ääniä, sillä ääni taittuu veden pinnasta, ja kalojen äänet ovat erittäin matalia.

Ainakin 200 eri kalalajin on todettu pitävän ääntä, ja äänillä on hyvin erilaisia merkityksiä. Esimerkiksi Suomessakin esiintyvä kivisimppu nakuttaa ääniä nopeina sarjoina, kun se karkottaa kilpailijaa reviiriltään. Silakat taas tuottavat lyhyempiä päriseviä ääniä, luultavasti eri tarkoituksiin.

Kaikki kalat eivät suinkaan ääntele suullaan. Sillit kommunikoivat keskenään päästelemällä ilmaa äänekkäästi takapuolestaan. Erityisesti ne tekevät näin pimeällä. Toisin kuin meillä ihmisillä, kalan ”pierut” eivät kuitenkaan synny ruuansulatuksen sivutuotteena. Ne sisältävät käytännössä pelkkää ilmaa eivätkä haise juuri miltään. ”Piereskelyäänen” tarkoituksena on todennäköisesti auttaa sillejä pitämään parvi koossa pimeällä.

kultakala lasimaljassa

Pääasiallisin syy vankeudessa elävien kalojen masennukseen on todennäköisesti tilan ja virikkeiden puute.
Kuva: StockSnap/Pixabay

5. Kalaakin ahdistaa ja masentaa

Jos kalalla ei ole mahdollisuutta helpottaa stressiään, se voi masentua. Masentunut kala vetäytyy kuoreensa ja menettää mielenkiintonsa ympäröivään maailmaan. Lisäksi se voi menettää ruokahalunsa.

Masennuksesta kärsivän kalan käyttäytyminen on siis monilta osin samanlaista kuin masentuneen ihmisen. Pääasiallisin syy vankeudessa elävien kalojen masennukseen on todennäköisesti tilan ja virikkeiden puute.

Stressiä ja ahdistusta maailman merissä ja järvissä eläville kaloille aiheuttavat muun muassa ilmastossa ja kalojen elinympäristössä tapahtuvat muutokset sekä vesillä liikkuvien ihmisten aiheuttama meteli.

Ahdistuneisuus vaikuttaa kalan käyttäytymiseen. Ahdistuneet kalat viettävät enemmän aikaa elinympäristönsä pimeissä nurkissa, eivätkä ne viihdy valoisissa paikoissa yhtä hyvin kuin ahdistuksesta vapaat lajitoverinsa. Normaalisti veden pintakerroksessa viihtyvä kala saattaa ahdistuessaan myös hakeutua pohjan tuntumaan kyyhöttämään.

Ahdistuneen kalan oloa voidaan helpottaa samoilla lääkkeillä, joita käytetään ihmisenkin ahdistuksen hoitoon. Luonnonvesissä elävien kalojen kannalta on kuitenkin ongelmallista, että ihmisten lääkejäämät päätyvät jätevesien kautta vesistöihin: kalat altistuvat käytännössä lääkkeille, halusivat tai eivät.

Ongelmallista on, että emme vielä tiedä, millaisia pitkän aikavälin vaikutuksia maailman vesiin hallitsemattomasti valuvilla lääkejäämillä on kaloihin ja niitä ympäröiviin ekosysteemeihin. Tutkijat epäilevät, että vaikutukset ovat negatiivisia ja ne voivat järkyttää sekä kalakantoja että niitä ympäröiviä vesiekosysteemejä.

mies pitelee isokokoistanhaukea

Myös kovaluisemmat kalat, kuten hauki, kärsivät pyydystä ja päästä -kalastustyylistä. Kalan kiinni ottaminen aiheuttaa kalalle stressiä ja vaikuttaa siten sen hyvinvointiin.
Kuva: Calin Pike/Pixabay

6. Kalaa sattuu, vaikka se ei huuda kivusta

Yksi yleisimmistä uskomuksista on ollut se, ettei kala tunne kipua. Kalastajan on toki mukavampi ajatella, että kalan sätkiminen johtuu tiedostamattomista reflekseistä, mutta aivo- ja käyttäytymistutkimuksen tulokset ovat jo pitkään osoittaneet toista.

Kalat välttävät paikkoja, joissa ne ovat kokeneet aiemmin kipua, ja niiden aivojen kemialliset reaktiot kipukokemuksen aikana ovat samantapaisia kuin nisäkkäillä. Esimerkiksi kala, johon on suihkutettu kirvelevää etikkahappoa, pyrkii hankaamaan hapon pois keinolla millä hyvänsä. Jos kalalle on annettu tutkimuksessa morfiinia, sen kipukäyttäytyminen kuitenkin katoaa.

Tutkimusten mukaan esimerkiksi ongenkoukusta vaurioitunut kala kärsii kivusta ja saattaa kuolla myöhemmin kalastuksessa aiheutuneisiin vaurioihin. Myös pelkästään se, että kala nostetaan ilmaan, aiheuttaa kaloille stressiä ja vaurioita – kala voi siis kuolla myöhemmin, vaikka se vapautettaisiinkin takaisin veteen.

Kalojen kidukset ovat äärimmäisen herkät, ja pienikin vaurio kiduksissa tarkoittaa kalalle usein varmaa kuolemaa. Etenkin taimen, lohi ja siika sekä muut sellaiset kalat, joilla on pehmeä pää, kärsivät varmasti tällaisesta kalastustyylistä. Ne muuttuvat myös passiivisiksi ja varovaisemmiksi jouduttuaan kiinni, vaikka ne selviäisivätkin ilman näennäisiä vammoja. Myös kovaluisemmat kalat, kuten hauki, kärsivät pyydystä ja päästä -kalastustyylistä. Kalan kiinni ottaminen aiheuttaa kalalle stressiä ja vaikuttaa siten sen hyvinvointiin.

Jos kala jätetään kuolemaan maalle, se kuolee hitaasti tukehtumalla. Kalan kuolema kuivalla maalla kestää jopa pari tuntia.

Hyvä kalastaja pitääkin huolen siitä, että kalat joutuvat kärsimään mahdollisimman vähän. Myös laki määrää, että turhan kivun ja tuskan tuottaminen eläimille on kiellettyä.

lohi akvaariossa

Monet kalat tutkivat ympäristöä mielellään omaehtoisesti, eli pelkästä tutkimisen ilosta.
Kuva: Tiia Monto/Wikimedia Commons CC BY-SA 4.0 Deed

7. Iloiset kultakalat lammessa ui

Kalojen tuntoisuudesta eli kyvystä kokea tietoisia tunteita on kiistelty pitkään. Keskustelu on kuitenkin typistynyt koskemaan lähinnä kalan kivuntuntoa. Tuntoisuus ei kuitenkaan tarkoita ainoastaan kykyä tuntea kipua, stressiä ja ahdistusta vaan kykyä kokea yhtä lailla positiivisiakin tunteita, kuten mielihyvää.

Kalojen positiivisista tunnetiloista tiedetään tällä hetkellä kuitenkin vielä melko vähän. Kalojen positiivisista tunnetiloista kertoo kuitenkin se, että ne saattavat leikkiä. Kalojen tiedetään muun muassa liikuttelevan eteensä osuvia objekteja ja hyppelevän ilmaan – mahdollisesti ihan vain huvin vuoksi.

Lisäksi monet kalat tutkivat ympäristöä mielellään omaehtoisesti, eli pelkästä tutkimisen ilosta. Tämä kertoo siitä, että ympäristön tutkiminen tuottaa kalalle mielihyvää.

8. Kalakaveria ei jätetä

Kalat muodostavat yksilöiden välisiä ystävyyssuhteita. Joidenkin kalojen tiedetään esimerkiksi suojelevan ystäväänsä silloin, kun ystävä on keskittynyt ruoan etsintään.

Luottoystävysten välillä tieto esimerkiksi lähistöllä vaanivan pedon läsnäolosta kulkee jouhevasti. Toisilleen vieraat yksilöt taas saattavat levittää ympärilleen pahemman luokan misinformaatiota, johon reagoiminen kuluttaa turhaan kalayksilön elintärkeitä voimavaroja.

Esimerkiksi seeprakalat ammentavat voimaa lajitovereidensa läsnäolosta: Seeprakala pelkää pelottavia asioita vähemmän silloin, kun se haistaa tutun lajitoverinsa hajun. Seeprakalan voidaan myös olettaa kiintyvän lajitovereihinsa, sillä niiden läsnäolo käynnistää sen aivoissa samat mekanismit, joiden tiedetään säätelevän jyrsijöillä kiintymyssuhteiden muodostamiseen ja jälkeläisistä huolehtimiseen liittyvää käyttäytymistä.

seeprakirjoahvennaaras

Seeprakirjoahvennaaraat voivat kärsiä sydänsuruista.
Kuva: S. Olkowicz/Wikimedia Commons CC BY 4.0 Deed

9. Sydänsuruja vedenalaisessa maailmassa

Kalakin voi kärsiä sydänsuruista. Esimerkiksi eräät seeprakirjoahvennaaraat tulevat surullisiksi menetettyään sydämenvalittunsa, eli kumppanin, jonka kanssa naaras on muodostanut pysyvän parisuhteen. Mikäli naarasta yritetään parittaa muiden koiraiden kanssa, se hylkää optimistisen elämänasenteensa ja alkaa suhtautua elämäänsä pessimistisesti.

Entä onko kaloilla romanttisia suhteita? Tätä ei nykytiedon valossa tiedetä. Jotkin kalalajit ovat kuitenkin yksiavioisia. Esimerkiksi merihevosen – joka on eriskummallisesta ulkomuodostaan huolimatta kala – tiedetään pariutuvan yksinomaan pesimäkauden ajaksi, joissakin tapauksissa jopa koko elämän ajaksi.

Merihevoset myös tanssivat kumppaneidensa kanssa. Merihevospari tanssii joka aamu ennen kuin pari eroaa päivän ajaksi. Sitä, miksi merihevoset tanssivat, ei tiedetä täysin. Tutkijat uskovat, että syy tanssiin voi johtua siitä, että tanssin tarkoituksena on vahvistaa merihevosten välistä sidettä.

10. Kosketuksella on väliä

Kosketus voi lievittää kalan stressiä. Esimerkiksi puhdistajakalan ”hipsuttelulla” tiedetään olevan hipsuteltavana olevalle kalalle stressiä lievittävä vaikutus. Puhdistajakalan “hierottavana” oleva kala vaikuttaisikin nauttivan rentouttavasta hierontahoidostaan samaan tapaan kuin ihminen omastaan.

Ihmisen kannattaa kuitenkin pitää näppinsä irti kaloista. Ihmisen suorittama käpälöinti saattaa nimittäin ennemminkin lisätä kalan stressiä kuin vähentää sitä. Lisäksi ihmisen sormista irtoavat rasvat ja öljyt vaurioittavat helposti kalan ihon herkkää limakerrosta ja voi johtaa kohtalokkaisiin bakteeri- ja sieni-infektioihin.

 

i
Jutussa on käytetty seuraavia lähteitä:

Animalsaustralia.org (2016). 5 amazing facts that’ll change the way you think about fish. Viimeksi päivitetty: 10.11.2016. https://animalsaustralia.org/our-work/compassionate-living/fish-facts/

Jonathan Balcombe: What a Fish Knows. Scientific American (2017).

2017. Cerqueira, S. Millot, M. F. Castanheira, A. S. Félix, T. Silva, G. A. Oliveira, C. C. Oliveira, C. I. M. Martins & R. F. Oliveira (2017). Cognitive appraisal of environmental stimuli induces emotion-like states in fish. Scientific Reports, volume 7, Article number: 13181, 2017. https://www.nature.com/articles/s41598-017-13173-x

Marco Cerqueira, Sandie Millot, Tomé Silva, Maria Filipa Castanheira, Sonia Rey, Simon MacKenzie, Gonçalo A. Oliveira, Catarina C. V. Oliveira & Rui F. Oliveira (2021). Stressor controllability modulates the stress response in fish. BMC Neurosci 22, 48 (2021). https://doi.org/10.1186/s12868-021-00653-0
https://bmcneurosci.biomedcentral.com/articles/10.1186/s12868-021-00653-0

Isaac Chen – jhunewsletter.com (2017). Research shows that fish can also get depressed. Julkaistu: 9.11.2017

https://www.jhunewsletter.com/article/2017/11/research-shows-that-fish-can-also-get-depressed

Shayna Cohen – blog.padi.com (2022). Responsible Marine Life Interactions: The Do’s and Don’ts. Julkaistu: 11.8.2022. https://blog.padi.com/responsible-marine-life-interactions-dos-donts/

Maddy Dawe – thehumaneleague.org (2021). Do Fish Have Relationships and How Can You Help? Julkaistu: 19.11.2021. https://thehumaneleague.org.uk/article/do-fish-have-relationships

Lydia Denworth – psychologytoday.com (2017). Even Fish Need Friends. Julkaistu: 21.4.2017

https://www.psychologytoday.com/us/blog/brain-waves/201704/even-fish-need-friends

divepointmexico.com (2022). No Touching Please! Why You Should Never Touch Marine Life. Julkaistu: 22.10.2022. https://divepointmexico.com/never-touch-marine-life/

Sofia Eisenbeiser, Étienne Serbe-Kamp, Gregory J. Gage & Timothy C. Marzullo (2022). Gills Just Want to Have Fun: Can Fish Play Games, Just like Us? Animals 2022, 12(13), 1684; DOI: 10.3390/ani12131684. https://www.mdpi.com/2076-2615/12/13/1684

Robert M. Fagen (2017). Salmonid Jumping and Playing: Potential Cultural and Welfare Implications. Animals 2017, 7(6), 42; DOI: 10.3390/ani7060042. https://www.mdpi.com/2076-2615/7/6/42

Becca Franks, Jeff Sebo & Alexandra Horowitz (2018). Fish are smart and feel pain: What about joy?. Animal Sentience 21(16) DOI: 10.51291/2377-7478.1368 

https://www.wellbeingintlstudiesrepository.org/cgi/viewcontent.cgi?article=1368&context=animsent

Alex Galbraith – complex.com (2019). Fish Can Get Sad About Losing Their Partners, Study Finds. Julkaistu: 20.7.2019. https://www.complex.com/life/a/alexwgalbraith/fish-get-sad-losing-partner

Leonor Galhardo & Rui Oliveira (2009). Psychological Stress and Welfare in Fish. Annual Review of Biomedical Sciences. 11. 1-20. 10.5016/1806-8774.2009v11p1

https://www.researchgate.net/publication/282368816_Psychological_Stress_and_Welfare_in_Fish

hawaii.edu (2021). Fish friendships increase chances of survival. Julkaistu: 3.8.2021

https://www.hawaii.edu/news/2021/08/03/fish-friendships-increase-survival/

Lukas Jasiunas – faunalytics.org (2020). Farmed Salmon May Be Depressed. Julkaistu: 24.1.2020. https://faunalytics.org/farmed-salmon-may-be-depressed/

Ian Johnston – independent.co.uk (2017). Fish are sentient animals who form friendships and experience ’positive emotions’, landmark study suggests. Julkaistu: 31.3.2017

https://www.independent.co.uk/news/science/fish-sentient-animals-friends-positive-emotions-study-study-source-ethics-eating-pescaterians-vegans-a7660756.html

Michael J. Lawrence, Erika J. Eliason, Jacob W. Brownscombe, Kathleen M. Gilmour, John W. Mandelman & Steven J. Cooke  (2017). An experimental evaluation of the role of the stress axis in mediating predator-prey interactions in wild marine fish. Comparative Biochemistry and Physiology Part A: Molecular & Integrative Physiology. Volume 207, May 2017, Pages 21-29. DOI: 10.1016/j.cbpa.2017.02.001
https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S1095643317300351

Tania Luna – faunalytics.org (2022). New Evidence That Fishes Can Play. Julkaistu: 13.10.2022

https://faunalytics.org/new-evidence-that-fishes-can-play/ 

Hannu Lehtonen – hs.fi (2021). Millaista on kalan kipu? Julkaistu: 30.6.2021. Tiede Luonto 2/2019

Philip Low (2012). The Cambridge Declaration on Consciousness. Annual Francis Crick Memorial Conference 7.7.2012

Caio Maximino, Thiago Brito, Alberto Dias, Amauri Gouveia jr & Silvio Morato (2010). Scotaxis as anxiety-like behavior in fish. Nature protocols. 5. 209-16. 10.1038/nprot.2009.225

https://www.researchgate.net/publication/41409247_Scotaxis_as_anxiety-like_behavior_in_fish

John Metcalfe – bloomberg.com (2013). Climate Change Is Creating Anxious Fish. Julkaistu: 6.6.2013 https://www.bloomberg.com/news/articles/2013-12-06/climate-change-is-creating-anxious-fish

Heather Murphy – nytimes.com (2017). Fish Depression Is Not a Joke. Julkaistu: 16.11.2017
https://www.nytimes.com/2017/10/16/science/depressed-fish.html

Pi Mäkilä –Kalaa sattuu siinä missä muitakin eläimiä – väite siitä, ettei kala tuntisi kipua on vanhentunut myytti. SEY Suomen eläinsuojelu, Eläinten ystävä (2021). Julkaistu: 4.8.2021

Pi Mäkilä: Väärinymmärretty sukulainen. SEY Suomen eläinsuojelu, Eläinten ystävä (2020). Luettavissa: https://elaintenystava.fi/2020/06/23/vaarinymmarretty-sukulainen/

Pi Mäkilä: Monta kertaa ongenkoukkuun. SEY Suomen eläinsuojelu, Eläinten ystävä (2020). Luettavissa: https://elaintenystava.fi/2020/07/02/monta-kertaa-ongenkoukkuun-pyydysta-ja-paasta-kalastus-ei-ole-ongelmaton-harrastus/

Svati Kirsten Narula – theatlantic.com (2013). Scientists Find That Polluted Oceans Could Make Fish Anxious. Julkaistu: 10.12.2013

https://www.theatlantic.com/technology/archive/2013/12/scientists-find-that-polluted-oceans-could-make-fish-anxious/282214/

npr.org (2016). Fish Have Feelings, Too: The Inner Lives Of Our ’Underwater Cousins’. Julkaistu: 20.6.2016

https://www.npr.org/sections/thesalt/2016/06/20/482468094/fish-have-feelings-too-the-inner-lives-of-our-underwater-cousins

Nicky Phillips – smh.com (2015). Fish can be friends, researchers find. Julkaistu: 25.9.2015

https://www.smh.com.au/technology/fish-can-be-friends-researchers-find-20150925-gjv84a.html

phys.org (2017). Emotional states discovered in fish. Julkaistu: 30.10.2017

https://phys.org/news/2017-10-emotional-states-fish.html

Vappu Pitkänen: Pierut pitävät sillit ruodussa. Turun Sanomat (2011). Luettavissa: https://www.ts.fi/teemat/234332

Nala Rogers – insidescience.org (2019). Being Stuck With The Wrong Mate Puts Fish in a Bad Mood. Julkaistu: 11.6.2019. https://www.insidescience.org/news/being-stuck-wrong-mate-puts-fish-bad-mood

sciencedaily.com (2014). Fish just want to have fun, according to a new study that finds even fish ’play’. Julkaistu: 20.10.2014. https://www.sciencedaily.com/releases/2014/10/141020121406.htm

scuba.com (2023). Do Fish Fart? (And More Must-Know Fish Facts). Viimeksi päivitetty: 29.6.2023

https://www.scuba.com/blog/the-wonderfully-wacky-world-underwater-do-fish-fart/

Stephen D. Simpson, Andrew N. Radford, Sophie L. Nedelec, Maud C.O. Ferrari, Douglas P. Chivers, Mark I. McCormick & Mark G. Meekan (2015). Anthropogenic noise increases fish mortality by predation. NATURE COMMUNICATIONS | 7:10544 | DOI: 10.1038/ncomms10544. https://www.nature.com/articles/ncomms10544

 sitn.hms.harvard.edu (2020). The Effect of Social Isolation on the Zebrafish Brain. Julkaistu: 14.12.2020
https://sitn.hms.harvard.edu/flash/2020/the-effect-of-social-isolation-on-the-zebrafish-brain/

Lynne U. Sneddon (2003). The evidence for pain in fish: the use of morphine as an analgesic. Applied Animal Behaviour Science, 83(2), 153-162

Lynne U. Sneddon, Victoria A. Braithwaite & Michael J. Gentle (2003). Novel Object Test: Examining Nociception and Fear in the Rainbow Trout. The Journal of Pain, 4(8), 431-440

Marta C. Soares, Rui F. Oliveira, Albert F.H. Ros, Alexandra S. Grutter & Redouan Bshary (2011). Tactile stimulation lowers stress in fish. Nature Communications, volume 2, Article number: 534, 2011 

https://www.nature.com/articles/ncomms1547 

Ida Emilie Steinmark – aisr.org (2016). Fish on Valium. Julkaistu: 13.3.2016

https://www.aisr.org.uk/post/2016/03/13/fish-on-valium

Helena Telkänranta (2015). Millaista on olla eläin? SKS 2015, s. 169–172

Helena Telkänranta – helsinki.fi (2016). Kalojen salaiseen maailmaan. Julkaistu: 28.11.2016. Essee on julkaistu Yliopisto-lehden numerossa Y/09/16

Marco Vindas – animalsaustralia.org (2016). Fish are capable of complex behavior and their brain system has a lot of similarities with that of mammals, including humans. Viimeksi päivitetty: 10.6.2016

https://animalsaustralia.org/our-work/factory-farming/fish-in-farms-are-depressed/

Edgar T. Walters (2018). Defining pain and painful sentience in animals. Animal Sentience 21(14) 

Owen Walsh – thehumaneleague.org (2023). Do Fish Have Feelings? Scientists Say Yes. Julkaistu: 28.2.2023. https://thehumaneleague.org/article/do-fish-have-feelings

Alexis Wnuk – brainfacts.org (2021). Fish Are Swimming in Happy Pills. Here’s Why That’s Bad. Julkaistu: 15.9.2021

https://www.brainfacts.org/thinking-sensing-and-behaving/diet-and-lifestyle/2021/fish-are-swimming-in-happy-pills-heres-why-thats-bad-091521

Skip to content