Eläinten hyvinvointilain säännökset päivittyvät – näin laki muuttuu
Eläinten hyvinvointilain tarkoituksena on suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla niiden hyvinvoinnille aiheutuvalta haitalta. Laki pyrkii myös lisäämään eläinten kunnioitusta ja hyvää kohtelua.
Uusi laki astuu voimaan ensi vuoden alusta ja korvaa samalla auttamattomasti vanhentuneen eläinsuojelulain ja -asetuksen vuodelta 1996.
Kaikilla nisäkkäillä ja linnuilla tulee olla jatkuva mahdollisuus juoda
Ensi vuoden alusta alkaen kaikilla nisäkkäillä ja linnuilla on oltava pysyvässä pitopaikassaan jatkuva mahdollisuus juoda vettä – tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta.
Jatkuvan juomaveden saantia ei vaadita esimerkiksi vastasyntyneiden tai -kuoriutuneiden eläinten kohdalla. Myöskään luonnonvaraisille, laajoilla alueilla tarhattaville eläimille ei vaadita jatkuvaa vedensaantia. Poikkeuksen muodostavat myös tiettyjen eläinten pysyvät pitopaikat, joissa sulan veden jatkuva saatavilla pitäminen talviaikaan on kohtuuttoman vaikeaa järjestää.
Ruokaviraston mukaan uusi säännös koskee laajaa eläinjoukkoa, joille ei aiemmin ole vaadittu jatkuvaa vedensaantia. Tällaisia eläimiä ovat esimerkiksi kissat, koirat ja muut pienikokoiset seuraeläimet sekä hevoset ja naudat.
Eläimille on oltavat tarjolla juomavettä myös talvipakkasilla. Esimerkiksi ulkotarhoissa asuvat koirat, linnut ja hevoset saattavat tarvita jatkossa lämmitettävät vesikupit, jotta vesi ei jäädy pakkasjaksojen aikana. Vedensaannin toteutumista valvotaan vuoden alusta lähtien eläinsuojelutarkastusten yhteydessä.
SEYn toiminnanjohtaja, eläinlääkäri Kati White kertoo, että jatkuvan juomaveden turvaaminen nisäkkäille ja linnuille on ollut yhtenä prioriteettina, kun SEY on pyrkinyt vaikuttamaan lain sisältöön noin kymmenen vuoden ajan.
– Meidän tekemällä vaikuttamistyöllä on ollut valtava merkitys siihen, että jatkuva vedensaanti saatiin tähän uuteen eläinlakiin. Tämä on selkeä hyvä askel, White toteaa.
Hän huomauttaa, että poikkeukset, kuten se, ettei tietyille turkiseläimille turvata jatkuvaa vedensaantia, on iso pettymys.
– Myös se, että eläimet voivat olla suuren osan päivästä pysyvän pitopaikan ulkopuolella, ja näin ollen ne voivat kokea janoa päivän aikana, on ongelmallista. Tällaisia kohtia tuleekin vielä täsmentää asetustasolla, White sanoo.
Eläinten pitopaikoissa on oltava erilliset tilat eläinten käsittelylle sekä sairaille eläimille
Ensi vuoden alusta lähtien eläinten pysyvässä pitopaikassa tai sen yhteydessä on oltava tilat ja välineet eläinten tarkastamista ja käsittelyä varten. Myös sairaita eläimiä varten tulee olla tila, missä eläin voi toipua rauhassa.
Esimerkiksi sikaloissa ja navetoissa on oltava sairaskarsinoita, jotka ovat käytettävissä tähän tarkoitukseen. Toisaalta broilerikasvattamossa sairastiloja ei käytännössä tarvita, koska yksittäiset sairastuneet ja vahingoittuneet eläimet yleensä lopetetaan tai ne kuolevat itsestään. Säännös koskee myös harraste- ja lemmikkieläimiä.
SEYn toiminnanjohtajan, eläinlääkäri Kati Whiten mielestä muutos on erittäin tärkeä.
– Sairaan eläimen tulee voida toipua rauhassa, jotta esimerkiksi muu ryhmä ei kiinnitä siihen negatiivista huomiota. SEY pitää lakimuutosta erittäin positiivisena, White toteaa.
