Kotirauhan piirissä
Sorrettuja tässä maailmassa riittää, mutta kaikkein sorretuimpia ovat ihmislajiin kuulumattomat. Muiden lajien edustajat eivät kykene ihmiskielin kertomaan toiveistaan ja tarpeistaan. Puolestapuhujia niillä onneksi on, mutta kuinka vedota perustaviin oikeuksiin, jos niitä ei ole?
Ensi vuonna voimaan tuleva eläinten hyvinvointilaki ei tässä suhteessa asiaa edistänyt. Eläimet jäivät yhä vaille oikeudellista asemaa. Uudessa laissa tyydyttiin säädösten kiristämisiin, mutta niissäkin osaan liitettiin tavattoman pitkiä siirtymäaikoja. Kaiken lisäksi uuteen lakiin tuli entiseen verrattuna jopa selvä heikennys. Jatkossa eläinsuojeluviranomainen ei saa tehdä tarkastusta kotirauhan piirissä silloin, kun epäillään korkeintaan sakolla rangaistavaa tekoa, käytännössä eläinsuojelurikkomusta tai lievää eläinsuojelurikosta.
Helsingissä valvontaeläinlääkärinä työskennellyt väitöskirjatutkija Elli Valtonen ja oikeustieteen tohtori Tarja Koskela arvostelivat tätä Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessaan (25.2.2023). Virkaeläinlääkärin ei kuulu arvioida teon rikosnimikettä, he toteavat, sillä se on esitutkintaviranomaisen, syyttäjän ja tuomioistuimen tehtävä. Valvontaa suorittavan eläinlääkärin on mahdotonta tietää, minkälainen tapaus oven takaa on löydettävissä.
Toisaalta, koska eläinsuojelurikoksista annetut tuomiot ovat usein lieviä, tällaisten todennäköisesti lievillä tuomioilla selviävien tekijöiden jättäminen valvonnan ulkopuolelle saattaa vähentää huomattavasti koteihin suunnattuja tarkastuksia. Eläinsuojelun valvonnan puutteellisista resursseista uutisoidaan tämän tästä, joten ironisesti voisi ajatella, että lainlaatija halusi näin keventää valvojien työtaakkaa.
Eläimille tämä on kuitenkin pahaenteistä. ”Eläinsuojelurikkomuksina tai lievinä eläinsuojelurikoksina tuomitaan usein myös tekoja, jotka aiheuttavat eläimelle voimakasta kärsimystä, kuten eläinlääkärinhoidon hankkimatta jättämisiä, eläinten hylkäämisiä ja eläimen kuolemaan johtaneita väkivallantekoja”, Valtonen ja Koskela toteavat.
Erityisen onnettomassa asemassa, käytännössä lain heitteille jättämiä, ovat monenlaiset häkeissä ja terraarioissa pidetyt lemmikit, jotka elävät pysyvästi neljän seinän sisällä.
Valtosen ja Koskelan mukaan näiden äänettömien eläinten kärsimys havaitaan useimmiten sattumalta, kun asuntoon tehdään tarkastus esimerkiksi hoitamattoman koiran vuoksi. Viranomaisten kotikäyntien rajoittaminen kurjistaa siis pienlemmikkien asemaa entisestään.
Kun eläimillä ei ole perusoikeuksia, ihmisten edut saavat kohtuuttoman painoarvon. Silloin saadaan eläinten hyvinvointilaiksi kutsuttu laki, jossa eläinten suojeleminen kärsimyksiltä ei olekaan niin tärkeää kuin se, että eläimille kärsimyksiä aiheuttaville ihmisille taataan oikeus kotirauhasta nauttimiseen.
*Juttua on muokattu 4.8.2023. Eläinsuojeluvalvoja on korjattu eläinsuojeluviranomaiseksi.
Aura Koivisto on kirjailija, joka kirjoituksissaan pohtii muiden lajien elämää ja toivoo, että maailmaa parannettaessa otettaisiin huomioon muutkin eläimet kuin me ihmiset.