Paremmille pesimäpaikoille: Hämeenlinnassa keksittiin, miten häiritseväksi koetut lokit ohjataan pois keskusta-alueelta
Hämeenlinnan keskustassa liikkuvat ovat voineet hieraista parina viime kesänä silmiään, sillä jokin on keskustassa eri tavalla kuin ennen. Vielä muutama vuosi sitten keskusta-alueella pesi huomattava määrä lokkeja, joiden liikehdinnän moni kaupunkilainen koki ärsyttäväksi tai uhkaavaksi.
– Osa ajoi pyörillä ja autoilla tahallaan lokkien päälle. Jotkut taas purkivat ärsytystään kirjoittamalla sosiaaliseen mediaan viestejä siitä, miten lokit ovat kamalia eläimiä, kun ne kakkaavat joka paikkaan. Lisäksi poikasia tippui katoilta, ja loukkaantuneet linnut työllistivät eläinsuojeluyhdistystä, kertoo Hämeenlinnan seudun eläinsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Merituuli Stenberg.
Stenberg oli itsekin huomannut lokkien lisääntyneen huomattavasti kaupungin keskustassa. Lokkien kiusaaminen ja jatkuva negatiivinen puhe kuitenkin suututti. Lisäksi lokkien tilanne alkoi näkyä eläinsuojeluyhdistyksen toiminnassa.
Pahimmillaan Hämeenlinnan seudun eläinsuojeluyhdistys sai useita satoja yhteydenottoja loukkaantuneista lokeista, ja lokkeja jouduttiin vaikeiden vammojen vuoksi lopettamaan. Loukkaantumisten lisäksi lokit söivät huonolaatuista ravintoa katujen roska-astioista.
– Aloin pohtia, että asiaan täytyy saada muutos. Olin yhteydessä eri tahoihin, ja lopulta sain mukaan Hämeenlinnan kaupungin, Hämeenlinnan kaupunkikeskustayhdistyksen ja Kanta-Hämeen kiinteistöliiton. Yhdessä aloimme selvittää, miten lokit saataisiin taas pesimään niille itselleen suotuisammilla seuduilla, Stenberg kertoo.
Hämeenlinnan seudun eläinsuojeluyhdistyksen Lokkiprojekti voitti Hämeenlinnassa Kaupunkikeskustateko-kilpailun, ja valtakunnallisessa kilpailussa se sai kunniamaininnan. Kuva: Merituuli Stenberg
Lempeää ohjausta paremmille apajille
Stenberg päätyi ottamaan itse selvää lokkien käyttäytymisestä.
– Opiskelin käytännössä lokkien sielunmaisemaa ja sitä, miten lokki eläimenä toimii. Selvitin, millaiset pesäpaikat olisivat lokeille lajityypillisiä paikkoja. Hämeenlinnan keskustassa lokit vaikuttivat viihtyvän siksi, että tarjolla oli runsaasti tasaisia kattoja, joissa ei ole lokkeja häiritseviä petoeläimiä, Stenberg sanoo.
Koska lokeista haluttiin eroon, Stenberg selvitti, millaisissa oloissa lokki ei haluaisi pesiä. Ratkaisu vaikutti lopulta melko yksinkertaiselta: kun katoille viedään jo ennen pesimäaikaa esimerkiksi tekokäärme tai peilejä, lokit etsisivät pesälleen paremman paikan. Stenbergin luotsaama Lokkiprojekti ei siirrä lintuja fyysisesti, vaan ohjaa linnut hakeutumaan itse paremmille pesimäpaikoille.
– Tärkeintä on, että toimenpiteet tehdään keväällä heti, kun lumi on sulanut. Jos lokki alkaa rakentaa pesää, sille täytyy jo lain mukaan tarjota pesimärauha. Tällöin on liian myöhäistä yrittää siirtää lintuja muualle, Stenberg huomauttaa.
Aluksi palaute ei ollut järin kannustavaa.
– Sain useita puheluita, jossa soittaja kertoi naureskellen, että lokit pitäisi ampua. En pitänyt sitä kuitenkaan vaihtoehtona. Jo ensimmäisenä syksynä palautteen sävy kuitenkin muuttui. Lokkien määrä väheni keskustassa huomattavasti. Vaikuttaa siltä, että lokit ovat löytäneet lähistöllä sijaitsevien vesistöjen äärelle. Siellä ne saavat pesiä rauhassa, Stenberg sanoo.
Lokkiprojekti tuo isoja säästöjä taloyhtiöille
Stenbergin mukaan projektiin liittyvät suurimmat haasteet ovat liittyneet tiedottamiseen.
– Eläinsuojeluyhdistys tai kaupunki ei voi määrätä, miten taloyhtiöiden tulee toimia, vaan taloyhtiöiden hallitukset päättävät itse siitä, lähtevätkö he torjumaan lokkien pesintää. Tiedotustyötä on täytynyt tehdä valtavasti.
Stenberg huomauttaa, että on ollut palkitsevaa nähdä, miten taloyhtiöt ovat lähteneet mukaan ja miten isoja säästöjä projektiin osallistuminen on heille lopulta tuonut.
– Ilman lokkiprojektia taloyhtiöt ovat voineet joutua pesemään ja maalaamaan talojen seiniä vuosittain. Se voi käydä todella kalliiksi.
Stenberg huomauttaa, että projektin voi toteuttaa myös omassa kotikaupungissaan. Onnistuminen vaatii monen tahon pitkäjänteistä yhteistyötä, mutta lopputulos voi olla todella hyvä.
– Kun lokit ovat päässeet pesimään lajityypillisiin ympäristöihin ja kaupunkilaisten lokkeja kohtaan potema inho on vähentynyt, meiltä on vapautunut resursseja paljon muuhunkin. Pystymme eläinsuojeluyhdistyksenä panostamaan nyt enemmän esimerkiksi kissakriisin ja kanikriisin aiheuttamiin haasteisiin sen sijaan, että keskittyisimme lokkeihin, Stenberg sanoo.
Monialainen yhteistyö kannattaa. Lokkiprojektia suunnittelevan kannattaa olla yhteydessä kaupunkiin ja kaupunginosayhdistyksiin – ja suunnitella projektin toteutus yhdessä.
Selvitä, mitkä ovat ongelmakohteet, ja mistä lokkien määrän lisääntyminen johtuu. Jos ongelmat liittyvät esimerkiksi puutteelliseen jätehuoltoon ja liian vähäisen roska-astioiden määrään, ongelma voi ratketa roska-astioiden määrää lisäämällä.
Ohjaa lokit pois katolta ennen pesimäaikaa. Paras hetki toimia on keväällä heti lumien sulettua. Katoille voidaan siirtää siirrettäviä pelotteita, kuten tekokäärmeitä tai linnunpelättimiä, joiden paikkaa vaihdellaan muutaman päivän välein. Katto voidaan myös siimoittaa. Tällöin on varmistettava, ettei lokki voi sotkeutua siimoihin. Katot kannattaa puhdistaa myös sammaleista ja muusta katolle kulkeutuneesta tavarasta. Luonnontuotteista irtonaiset kepit ja katolle kiinnittyneet kasvit ovat lokeille houkuttelevaa pesänrakennusmateriaalia.
Muista, että jos lokki on aloittanut pesänrakennuksen, sille on taattava pesimärauha. Siirrä tällöin suunnitelmat lokkiprojektin toteuttamisesta seuraavalle vuodelle. Lokkien munia ei kannata rikkoa, sillä lokki luultavasti munii tällöin entistä enemmän munia uuteen pesään.
