Eläinten hyvinvointimerkki ELVI auttaa kuluttajaa tunnistamaan eettisemmän vaihtoehdon
Maaliskuun puolivälissä julkistettu ELVI-hyvinvointimerkki voi kirittää eläinten hyvinvoinnin standardeja Suomessa, uskoo ELVI-merkin takaa löytyvän FinWelfare Oy:n operatiivinen johtaja Essi Wallenius.
– Kun kuluttajat, jotka joka tapauksessa ostavat eläinperäisiä tuotteita, alkavat ostaa hyvinvointimerkittyjä tuotteita, sillä voi olla positiivisia vaikutuksia kaikkien tuotantoeläinten kannalta. Esimerkiksi Hollannissa käytössä oleva Beter Leven -hyvinvointimerkki on toiminut kansallisena kirittäjänä koko maan tuotantoeläinten hyvinvointistandardeille. Elvi-merkki voisi tehdä saman myös Suomessa, Wallenius sanoo.
Elvi-merkki on riippumaton, tuotantoeläinten hyvinvoinnista kertova pakkausmerkintä, jonka käyttöä ylläpitää ja valvoo FinWelfare Oy. FinWelfare Oy:n hallitus koostuu eläinten hyvinvointitieteen erityisasiantuntijoista. Elintarvikealan yritykset, kaupat ja tuottajat voivat halutessaan liittyä sertifikaattijärjestelmään sen ehdot täytettyään.
Harva tila yltää vielä ELVIn minimivaatimuksiin
ELVI lanseerataan aluksi maito- ja naudanlihatuotteille, jotka ilmestyvät kauppoihin vaiheittain.
Jotta tuote voi saada ELVI-merkin, sen on läpäistävä tiukat kriteerit. Walleniuksen mukaan vain 17–20 prosenttia koko Suomen maitotiloista yltää merkin minimivaatimuksiin.
Käytännössä merkin saamiseksi maitotilan tulee olla pihatto, eli eläimiä ei saa kytkeä. Lisäksi maitotilalla asuvien nautojen tulee päästä laitumelle 120 päivänä kesän aikana. Jos taas normaalia pidempään laidunkauteen ei ole mahdollisuutta, nautojen tulee päästä laitumelle 60 vuorokauden ajaksi, mutta naudoille on tarjottava lisäksi ympärivuotinen jaloittelumahdollisuus jaloittelutarhassa.
– Vaatimukset voivat kuulostaa pieniltä, mutta käytännössä harvalla tilalla naudat pääsevät ulkoilemaan näin paljon. Lisäksi 63 prosenttia suomalaisista maitotiloista pitää lehmiä edelleen parsinavetoissa, Wallenius huomauttaa.
Lisäksi ELVI-merkin saadakseen maitotilalla asuvien hiehojen ja ummessa olevien lehmien pitopaikkojen tulee olla lain minimivaatimuksia selkeästi paremmat: hiehoilla ja ummessa olevilla lehmillä tulee ensisijaisesti olla kestokuivikepohjakarsina. Hieholla tarkoitetaan nautaa, joka ei ole vielä poikinut. Ummessa oleva lehmä taas on poikimista odottava lehmä, joka ei tuota maitoa ja jota ei lypsetä.
– Hiehoja pidetään usein betoniritiläpohjaisella alustalla, ja jos niillä on makuuparsi, betonipalkkikarsina on puolitettu. Tällöin tilaa on vähän. Kyse on kuitenkin nuorista leikkivistä eläimistä, jotka eivät pääse leikkimään ahtaissa olosuhteissa ja liukkailla alustoilla. ELVI-merkissä makuuparrelliset karsinat sallitaan vain, jos näillä naudoilla on käytössään vuoden ympäri pitäväpohjainen ulkoilualue ja mahdollisuus päästä kesällä laitumelle. Jos tilalla on käytössään pelkät ritiläpohjaiset karsinat, ELVI-merkkiä ei voi saada, Wallenius kertoo.
Vähemmän, mutta laadukkaammin?
Hyvinvointimerkin kehittäminen on vaatinut Walleniuksen mukaan myös kompromisseja.
– Lain mukaan vastasyntyneitä vasikoita saa pitää lain mukaan kahdeksan viikon ajan yksilökarsinassa. Me emme olisi halunneet sallia yksilökarsinoita lainkaan, mutta tällöin lähes mikään suomalainen maitotila ei olisi voinut saavuttaa ELVI-merkin kriteerejä. Päädyimme kompromissiratkaisuun, jossa vasikoille sallitaan yksilökarsinassa pito kahden viikon ajalta. ELVI ei kuitenkaan ole staattinen. Ehtoja muokataan ja parannetaan tulevaisuudessa mahdollisuuksien mukaan. Tämä on kehitettävä asia, Wallenius sanoo.
Walleniuksen mukaan hyvinvointimerkin lanseeraus on saanut aikaan pääasiassa positiivista palautetta.
– Etenkin ne tuottajat, jotka ovat jo vuosia toimineet tavanomaista paremmalla tasolla eläinten hyvinvoinnin suhteen, ovat kokeneet, että heitä on vihdoin kuultu. Toivon, että hyvinvointimerkki ohjaa kuluttajia kuluttamaan eläintuotteita aiempaa vähemmän, mutta laatuun keskittyen. ELVI voi auttaa kuluttajaa tunnistamaan laadun ja ohjaamaan kestävämpien valintojen pariin, Wallenius lisää.
SEY tukee ELVI-merkkiä
SEYn toiminnanjohtaja, eläinlääkäri Kati White uskoo, että yksi sertifikaattijärjestelmä selkeine kriteereineen helpottaa kuluttajan valintoja. SEY toteutti vuonna 2015 ensimmäisenä selvityksen siitä, millainen merkintäjärjestelmä Suomeen sopisi.
– Vaikka SEY ei ole mukana nykyisessä merkkijärjestelmässä, tunnistamme tarpeen kuluttajalle helposti ymmärrettävälle merkille, joka auttaa nostamaan eläinten hyvinvoinnin tasoa eläintuotannossa, White sanoo.
ELVI-merkki perustuu eläinten kokonaisvaltaista hyvinvointia mittaavaan, kansainväliseen WelfareQuality-järjestelmään ja kansallisiin eläinten terveydenhuoltojärjestelmiin. ELVI-merkin saadakseen tilojen tulee saavuttaa WelfareQuality-järjestelmän auditoinnissa edistynyt tai erinomainen taso tietyin pistein.
White toivoo, että merkin eläinten hyvinvointiin liittyviä kriteerejä tiukennetaan tulevaisuudessa.
– Nyt ELVI-merkin saa myös esimerkiksi maitotila, jossa vasikoita saa pitää kahden viikon ajan yksittäiskarsinassa ryhmäkarsinan sijaan. Se on merkittävästi vähemmän kuin lain sallima kahdeksan viikkoa, mutta toivomme, että kriteeristöä kehitettäessä tämäkin asia huomioidaan, sanoo White.
