Tarhakasvatuksen loppu voi häämöttää pian Suomessakin

Kuva: Kristo Muurimaa / HIDDEN / We Animals Media
Artikkelit
13.01.2023 Maija Myllymäki 6 min
Yhä useammat Euroopan maat ovat joko kieltäneet turkistarhauksen kokonaan tai tiukentaneet hyvinvointisäädöksiä. Suomi lukeutuu silti yleisimpien turkiseläinten osalta Euroopan kolmanneksi suurimmaksi turkistuottajamaaksi. SEYn toiminnanjohtaja Kati Whiten mukaan turkistarhauksen loppu voi häämöttää kuitenkin pian Suomessakin.
13.01.2023 Maija Myllymäki 6 min

Kun Saksassa uusi eläinsuojelulaki velvoittaa minkeille uima- ja hiekka-altaan sekä vähintään yhden neliömetrin tilan, Suomessa minkkiä saa pitää lain mukaan 0,25 neliömetrin virikkeettömässä verkkopohjaisessa häkissä.

Kuten Saksassa, myös monessa muussa Euroopan maassa turkistarhaus on loppunut osittain tai kokonaan tiukentuneiden hyvinvointisäädösten myötä tehden tarhauksesta taloudellisesti kannattamatonta.

– Suurimmassa osassa Eurooppaa turkistarhaus nähdään nyt ennen kaikkea eettisenä ja eläinsuojelullisena ongelmana, sillä lajityypillisten käyttäytymistarpeiden toteuttaminen ahtaissa ja virikkeettömissä häkeissä estyy ja eläinten hyvinvointi kärsii. Turkistuotteelle ei ole lisäksi minkäänlaista pakollista tarvetta, joten tarhaamista pidetään myös eettisesti kestämättömänä, sanoo SEYn toiminnanjohtaja Kati White.

Kokonaan turkistarhauksen on kieltänyt jo 13 Euroopan unionin jäsenmaata: Alankomaat, Belgia, Irlanti, Italia, Itävalta, Kroatia, Latvia, Luxemburg, Malta, Slovakia, Slovenia, Tšekki ja Viro. Lisäksi Ruotsissa, Espanjassa, Tanskassa, Ranskassa ja Unkarissa on tehty väliaikaisia tai osittaisia tarhauskieltoja.

– Esimerkiksi Ruotsissa tiukentuneen eläinsuojelulain myötä kettujen ja chinchillojen tarhaus on käytännössä loppunut kokonaan. Myös Norjassa turkistarhaus on päätetty kieltää vuodesta 2025 alkaen, White sanoo.

Hän toteaakin, että Suomi on paitsi yksi Euroopan suurimpia turkistuottajamaita, myös viimeisimpiä, jossa minkään turkiseläinlajin tarhaamista ei ole sellaisenaan kielletty eikä hyvinvointisäädöksiä tiukennettu.

– Muutos vaatii jokaisen maan osalta poliittista tahtoa. Suomen jääminen Euroopan viimeisimpien turkistarhaajamaiden joukkoon kertoo siitä, että Suomessa poliittista tahtoa turkistarhauksen lopettamiseksi tai turkiseläinten hyvinvoinnin parantamiseksi ei ole riittävästi, White sanoo.

Turkisalan mielestä lopetuspäätöksillä ei ole juuri merkitystä.

Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto FIFURin viestintäjohtaja Olli-Pekka Nissisen mukaan EU-maissa tehdyt turkiseläinkasvatuksen lopetuspäätökset on tehty pää sääntöisesti maissa, joiden tuotannolla ei ole suurta merkitystä globaalisti. Hänen mukaansa on helppo lopettaa sellaista, mitä on vähän tai ei ollenkaan.

– Alankomaiden lopetuspäätös on tästä poikkeuksena, ja Tanskan päätös hätäteurastaa minkit vuonna 2020. Tanskan päätöshän on sittemmin arvioitu lainvastaiseksi, mikä johti maassa poliittiseen kriisiin. Olemme iloisia, että Tanskan hallitus on vastikään päättänyt, että minkkien kasvatusta saa jatkaa Tanskassa vuodesta 2023 lähtien. Tanskalaiset jatkohaluiset tuottajat ovatkin olleet jo meihin yhteydessä, ja olemme myös luvanneet tukea heitä.

Kuva: Kristo Muurimaa / HIDDEN / We Animals Media

Suomalaiset valmiita muutok­seen

Taloustutkimuksen vuonna 2019 teettämän kyselyn mukaan merkittävä osa suomalaisista olisi valmis turkistarhattomaan Eurooppaan. Kyselyyn vastanneista jopa yli 70 prosenttia vastusti nykyisenkaltaista turkistarhausta. Osa vastaajista halusi lopettaa tarhauksen kokonaan siirtymäajalla tai olisi sallinut sen jatkuvan vain, jos eläimille taattaisiin huomattavasti paremmat olot.

Vuonna 2013 Suomen eduskunta käsitteli myös ensimmäisen eduskuntaan päätyneen, lähes 70 000 allekirjoitusta keränneen Turkistarhaton Suomi -kansalaisaloitteen, jossa vaadittiin lainsäädännön tiukentamista tai turkistarhauksen lopettamista.

Turkistarhauksen lopettamiseen tähtäävä aloite kuitenkin hylättiin, sillä maa- ja metsätalousvaliokunta katsoi turkistarhauksella olevan huomattava taloudellinen ja työllistävä merkitys etenkin Pohjanmaan maakunnissa, jonne turkistarhaus on Suomessa pääosin keskittynyt. Eduskunta kuitenkin totesi, että turkiseläinten kasvatusoloihin tulee tehdä merkittäviä parannuksia.

Turkiseläinten hyvinvoinnin ja turkistuotannon yhteensovittaminen on sula mahdottomuus.

– Turkiseläinten suojelua koskevaa asetusta ei kuitenkaan vielä tänä päivänäkään ole saatu valmiiksi, ja siinä esitetyt muutokset ja parannukset eivät riitä alkuunkaan turvaamaan eläinten hyvinvointia ja lajityypillisten käyttäytymistarpeiden toteutumista, White sanoo.

Tilanne kuvastaa Whiten mukaan hyvin sitä, että turkiseläinten hyvinvoinnin ja turkistuotannon yhteensovittaminen on sula mahdottomuus, minkä takia turkistarhauksen loppu häämöttää väistämättä Suomessakin.

– Hyvä vertailukohta on esimerkiksi eläintarhassa ketun pitämiselle asetetut minimivaatimukset. Niiden mukaan ketulla tulisi olla vähintään 600 neliömetrin suuruinen ulkotarha, ympärivuotisessa käytössä oleva pesäkoppi, piiloutumispaikkoja sekä mahdollisuus liikkumiseen, leikkimiseen ja kaivamiseen. Tarhaketulla tällaiset lajityypilliset käyttäytymistarpeet eivät voi mitenkään toteutua 0,8 neliömetrin suuruisessa verkko- pohjaisessa häkissä.

FIFUR vetoaa lainsäädäntöön

FIFURin viestintäjohtaja Nissisen mukaan FIFUR ja sen jäsentuottajat ovat sitoutuneita eduskuntakäsittelyssä parhaillaan olevaan eläinten hyvinvointilakiin. Myös hän harmittelee, että eläinten hyvinvointilain käsittely on venynyt pitkäksi.

– FIFURin piirissä olevat yrittäjät jatka- vat toimintaa lakien ja asetusten mukaan, ja lain minimimääräyksiä paremmin. Tulee muistaa, että FIFURilla on laaja tilasertifiointiohjelma ja myös Euroopan komission tunnustama turkiseläinten WelFur-hyvinvointimittaristo käytössä kaikissa EU:n turkistuotantomaissa ja paikoin laajemminkin.

Nissisen mukaan FIFUR ja sen piirissä olevat jäsentuottajat ovat myös sitoutuneita eläinten hyvinvoinnin kehittämiseen.

– Mitkään senttimuutokset eivät kuitenkaan yksinään vaikuta eläinten hyvinvointiin, vaan asiaa pitää tutkia ja katsoa laajemmin. Tästä syystä on tärkeää tehdä pitkäjänteistä tuotantoeläinten hyvinvointitutkimusta. Esimerkiksi häkkien osalta verkkopohjaan siirryttiin vuosikymmeniä sitten juuri eläinten hyvinvoinnin vuoksi. Maassa eläinten hyvinvointia haittaavat esimerkiksi lanta, bakteerit ja muut taudinaiheuttajat, hän sanoo.

Kuva: Jo-Anne McArthur / #MakeFurHistory

Suomi tarhattomaksi muun Euroopan mukana?

Euroopassa käytävä poliittinen keskustelu turkistarhauksen kieltämisestä tai sen voimakkaasta rajoittamisesta käy nyt vilkkaampana kuin koskaan aiemmin.

Viime kesänä 12 EU:n jäsenvaltiota vaati Euroopan komissiota kieltämään turkistarhauksen koko EU:n alueelta. Lisäksi Euroopan komissio aikoo esittää vuoteen 2023 mennessä lainsäädäntöehdotuksen, jolla se aikoo kieltää tuotantoeläinten häkit EU:ssa. Vaikka häkkikielto ei suoranaisesti koskisi turkiseläimiä, White uskoo sen enteilevän häkkikasvatuksen loppua myös turkisalalla.

– Olisihan se erittäin vaikea perustella, miksi turkiseläinten kohdalla häkkikasvatus sallittaisiin, jos sitä ei muidenkaan tuotantoeläinten osalta sallita, hän huomauttaa.

"Olisihan se erittäin vaikea perustella, miksi turkiseläinten kohdalla häkkikasvatus sallittaisiin, jos sitä ei muidenkaan tuotantoeläinten osalta sallita."

White uskoo, että lähitulevaisuudessa yhä useampi Euroopan maa liittyy mukaan turkistarhattomien maiden joukkoon, mikä osaltaan kohdistaa paineet jäljellä olevia tarhaajamaita kohtaan. Eläinjärjestöt, SEY mukaan lukien, keräävät parhaillaan allekirjoituksia Euroopan unionin laajuiseen Fur Free Europe -kansalaisaloitteeseen, jossa vaaditaan turkistuotannon kieltämistä koko EU:n alueella sekä turkistarhoilta peräisin olevien turkisten myyntiä koko EU:ssa.

– Uskon, että aikanaan Euroopan komission käsittelyyn päätyvä aloite johtaa Euroopan laajuiseen turkistarhauskieltoon tai vähintäänkin tarhausta koskeviin rajoituksiin. Voi myös esimerkiksi olla, että turkistuotannon kieltämisen sijaan ensin kielletään turkiseläinten kasvattaminen pienissä ja virikkeettömissä häkeissä, josta kuitenkin todennäköisesti seuraa tarhauksen epäsuora loppuminen, kuten monen Euroopan maan osalta on käynyt.

FIFUR jaksaa uskoa alaan

FIFURin Nissinen taas uskoo, että Suomessa turkiselinkeino tulee jatkumaan merkittävänä alana jatkossakin. Hän pitää myös mahdollisena, että tulevaisuudessa toiminnot laajenevat sekä kasvatusmäärien että turkisnahkojen välityksen osalta.

– Täytyy myös muistaa, että FIFURilla on Euroopan komission myöntämä, vähintään 30 vuoden lupa suomensupin tarhaukseen, ja se on ylikansallinen lupa. Yleisesti ottaen EU ei ole lähtenyt ylikansallisilla päätöksillä rajoittamaan tai kieltämään mitään toimialoja.

Hän nostaa myös esille nimienkeruuvaiheessa olevan Fur Free Europe -kansalaisaloitteen, joka on FIFURIN näkemyksen mukaan EU:n perussopimuksen ja neljän päävapauden vastainen.

– Varmaankin sen myötä keskustelua tulee, mutta aloite ei tule menemään läpi, hän luottaa.

White on kuitenkin asiasta eri mieltä.

– On päivänselvää, että turkistarhaus tulee väistämättä loppumaan Suomessa ja koko Euroopassa. Sitä, millä aikavälillä se tapahtuu, on kuitenkin vaikea sanoa. Uskon kuitenkin, että kymmenen vuoden kuluttua Suomessa eletään jo siirtymäaikaa, jolloin myös päätös turkistarhauksen lopettamisestakin on tehty.

Skip to content