Ruokaa pikkulinnuille? Luonnonvaraisten eläinten talviruokinnassa on otettava huomioon monta seikkaa

Mikäli luonnonvaraisia eläimiä haluaa auttaa, onkin tärkeintä selvittää, onko ruokkiminen kyseisessä tilanteessa auttamista. Jos eläin on tullut riippuvaiseksi ihmisen tarjoamasta ravinnosta, onko velvollisuutemme jatkaa ruokintaa?

Yksinkertaista vastausta ei ole. Joissain tapauksissa eläinten ruokinnasta saattaa olla eläinten sosiaalisten suhteiden kannalta enemmän haittaa kuin hyötyä. Lisäksi ruokinta johtaa ihmisten ja luonnonvaraisten eläinten tarpeettomaan kanssakäymiseen. Se voi johtaa zoonooseihin eli tauteihin, jotka tarttuvat ihmisistä eläimiin – ja toisinpäin.

Ruokinnan tarjoama apu ja hyöty eläinyksilölle riippuukin monista seikoista. Suomen oloissa jotkin linnut – kuten täällä talvehtivat pikkulinnut sekä vesilinnut – saattavat hyötyä ruokinnasta. Näin ei kuitenkaan ole aina. Lintujen lisäksi luonnonvaraisten eläinten ruokinta Suomessa on pääosin tarpeetonta.

Jos lintuja haluaa ruokkia, ruokinnan tulee olla aina tietoista ja harkittua toimintaa. Ruoan laadun, määrän sekä tarjoamisajankohdan valinta tulee tehdä tarkasti.

Ruoki vain talvisin – ja sitoudu ruokintaan. Pikkulintuja kannattaa ruokkia ainoastaan talvisin. Jos ruokinnan kerran aloittaa, tulee siihen sitoutua. Talviruokinnalla voi olla merkitystä lintuyksilöiden sekä lintukantojen selviämisen kannalta. Tämä näkyy esimerkiksi kasvavissa sinitiais- sekä talitiaiskannoissamme.

BirdLife Suomen mukaan Suomessa pesivästä yli 240 lintulajista noin 70 lajia jää tänne talveksi. Talven olosuhteet vaikuttavat lintujen ravinnonsaantimahdollisuuksiin, mutta silti pesimäseudulla talvehtiminen voi olla turvallisempi vaihtoehto kuin muuttomatkaan lähteminen. Ruokinnan aloitus kannattaa ajoittaa siihen, kun maa jäätyy tai peittyy lumeen. Jos ruokinnan aloittaa, sitä tulee jatkaa läpi talven aina maan sulamiseen saakka.

Tiedosta tautiriskit. Lintujen ruokintapaikat saattavat houkutella paikalle myös muita eläimiä, kuten rottia, myyriä tai hiiriä. Tautiriskin takia ruokintapaikan alusta tulee siivota säännöllisin väliajoin, vähintään aina silloin, kun maa on sula. Siivoaminen ruokintapaikan alapuolelta on tärkeää, sillä linnut saattavat muuten syödä maahan pudonneita siemeniä, joiden seassa on usein ulostetta. Lämpimällä säällä taudit voivat levitä ruokintapaikoilla hyvinkin tehokkaasti.

Ruokintapaikan hygieenisyyteen voi vaikuttaa myös valitsemalla ruokintaan ruokinta-automaatti. Tällöin linnut eivät pääse ulostamaan ruoan joukkoon. Lisäksi ruokintapaikkaa voi siirtää talven aikana muutamalla metrillä.

Ruokintaa harkitessa tulee olla tietoinen mahdollisesta lintuinfluenssariskistä. Ruokaviraston mukaan nykyinen lintuinfluenssatilanne ei vaadi pikkulintujen ruokkimisen lopettamista. Tilannetta on kuitenkin hyvä pitää silmällä.

Valitse ruokintapaikka tarkoin. Ruokintapaikka kannattaa pyrkiä valitsemaan niin, että petolinnuilla ei ole suoraa näköyhteyttä siihen. Puun oksien suojaan sijoitettu ruokintalaite voi olla turvallinen valinta. Muista, että ruokintapaikalla tapahtuva saalistus voi olla jossain määrin väistämätöntä. Myös petolinnut kaipaavat talvisin ruokaa, ja pikkulinnut ovat petolintujen normaalia ravintoa.

Tarjoa oikeanlaista ruokaa. Talvisin linnuille sopivaa ruokaa ovat kuorettomat auringonkukansiemenet, pähkinät sekä tali. Pesimäaikaan keväisin ja kesäisin ruokinta ei kannata, sillä poikasten kasvu ja kehitys vaatii hyönteisravintoa – ja väärä ravinto voi johtaa esimerkiksi poikasten kehityshäiriöihin.

Vesilintujen ruokkiminen ei ole täysin ongelmatonta. Etenkin kesäisin vesilintujen tukiruokinta on useimmiten tarpeetonta, sillä linnut löytävät riittävästi ravintoa luonnosta. Lisäksi luonnon tarjoama ravinto on linnuille huomattavasti sopivampaa kuin ihmisen usein tarjoama leipä.

Aloita vesilintujen ruokinta vasta, kun pois muuttavat linnut ovat jo lentäneet maasta. Jotkin sorsapopulaatiot ovat oppineet saavansa ravintoa ihmisiltä läpi vuoden ja ne saattavat jäädä kaupunkiympäristöön talvehtimaan. Suomesta löytyykin sorsapopulaatioita, jotka ovat talvehtineet täällä jo vuosikymmeniä.

Jotta uudet sorsat eivät oppisi tukeutumaan ihmisen tarjoamaan ravintoon, tulisi vesilintujen talviruokinta ajoittaa mahdollisimman myöhään talvella. Tällöin muuttokykyiset yksilöt ovat ehtineet jo muuttaa pois. Jos talvi on leuto, Suomeen jääneillä yksilöillä on paremmat mahdollisuudet löytää ravintonsa luonnosta myös talvisin. Kovilla pakkasilla ja vesien jäätyessä tukiruokinnasta on aidosti hyötyä.

Jos aloitat ruokinnan, jatka ruokintaa läpi talven. Jos tukiruokintaan tottuneen sorsapopulaation ruokinnan lopettaa äkisti, sorsat voivat kuolla, sillä ne eivät ole oppineet hankkimaan ravintoa itse talvisin.

Älä ruoki vesilintuja kesäisin. Vesilintujen kesäruokintaa kannattaa välttää. Näin uudet sorsa- tai muut vesilintupopulaatiot eivät totu ihmisen tarjoamaan ravintoon.

Valitse vesilinnuille sopiva ruoka. Talviruokinnassakaan paras vaihtoehto ei ole tarjota leivänkannikoita. Lintujen ruokavalio vaihtelee vuodenajasta ja kehitysvaiheesta riippuen. Talvella ravinnoksi voi tarjota esimerkiksi liotettuja viljoja tai vesilinnuille tarkoitettua täysravintoa eli pellettejä, kuten Korkeasaaren sivuilla neuvotaan. Myös pilkotut vihannekset ovat hyvä vaihtoehto silloin, kun ne eivät ole vaarassa jäätyä.

Muista hygienia. Vesilintuja ruokkiessa tulisi ruokaa viedä vain sen verran, kuin linnut yhdellä kertaa syövät. Näin voidaan ennaltaehkäistä toisten eläinten, kuten rottien, ruokintapaikalle löytämistä. Erityisesti valkoisen leivän päätyessä ympäristöön se voi edesauttaa tautien leviämistä. Lisäksi leipä voi houkutella paikalle toisia eläimiä.

Lintuinfluenssaa esiintyy vesilinnuilla paljon muihin luonnonvaraisiin lintuihin verrattaessa. Vesilintujen ruokinnassa tuleekin olla tietoinen kyseisen alueen lintuinfluenssatilanteesta. Lisäksi tulee noudattaa valvontaeläinlääkärin suosituksia ruokinnan rajoittamiseen liittyen, jotta tautiriskit voidaan minimoida.