Artikkelit

Tuhannet linnunpesät tuhoutuvat hakkuissa joka vuosi – pesimäaikaiset hakkuut ovat linnuille painajainen

Tänäkin kesänä lintujen pesimäaikana toteutetut hakkuut tuhoavat lukuisia linnunpesiä ja eläinten elinympäristöä.
07.06.2022 Maija Myllymäki 4 min
Luonnonsuojelulaissa sallitaan yleinen poikkeus lintujen lisääntymisaikana tehtäville hakkuille ja muille metsätalouden toimenpiteille. Kuva: Willfried Wende/Pixabay
Tänäkin kesänä lintujen pesimäaikana toteutetut hakkuut tuhoavat lukuisia linnunpesiä ja eläinten elinympäristöä.
07.06.2022 Maija Myllymäki 4 min

Suomalaisissa metsissä piilee ongelma. Euroopan Union jäsenvaltiona Suomi on velvollinen noudattamaan lintudirektiiviä ja luonnonsuojelulakia, jotka molemmat kieltävät lintujen pesien tahallisen vahingoittamisen ja tuhoamisen sekä lintujen tahallisen häiritsemisen.

Laki on WWF:n oikeudellisen neuvonantajan Raija-Leena Ojasen mukaan kuitenkin tulkinnanvarainen. Suomessa metsien hakkaaminen lintujen pesimäaikaan on sallittu.

– Luonnonsuojelulaissa sallitaan yleinen poikkeus lintujen lisääntymisaikana tehtäville hakkuille ja muille metsätalouden toimenpiteille. Käsite ”tahallinen häirintä” asettaa tulkinnanvaraa. Suomessa sitä on tulkittu pesimäaikaisten hakkuiden osalta siten, että hakkuut ovat tavallista metsän käyttöä, joka ei täytä tahallisen häiritsemisen määritelmää, hän sanoo.

Eläinsuojelullinen ongelma

Suomessa metsää hakataan vuosittain useita kymmeniä miljoonia kuutiometrejä. Suurin osa puusta menee teollisuuden käyttöön, ja vuonna 2020 teollisuuspuun hakkuut käsittivätkin suurimman osan hakkuista.

Vaikka kaikki ympäri vuoden tehtävät metsähakkuut tuhoavat eläinten elinympäristöä, kaikkein kriittisin aika hakkuille ajoittuu lintujen ja muiden eläinten lisääntymisaikaan. Tämä ajoittuu pääsääntöisesti toukokuusta heinäkuun alkuun ulottuvalle ajanjaksolle.

– Kesähakkuista tekee erityisen haitallista se, että tällöin menetetään elinympäristön ohella myös vuoden jälkeläistuotto. Eniten tappioita tulee niissä metsissä, missä linnuston tiheys on suuri. Rehevissä metsissä, kuten lehtipuuvaltaisissa metsissä ja esimerkiksi korvissa, pesintöjä tuhoutuu hakkuissa eniten, sanoo Birdlife Suomen suojeluasiantuntija Tero Toivanen.

Vuonna 1999 julkaistun tutkimuksen mukaan vuosien 1988–1997 kesäaikaisissa avohakkuissa tuhoutui keskimäärin 35 000 lintujen pesintää vuodessa.

Kaikkein kriittisin aika hakkuille ajoittuu lintujen ja muiden eläinten lisääntymisaikaan.

– Pesien tuhoutuminen, poikasten kuoleminen tai vahingoittuminen ja emoille näistä sekä elinympäristön muutoksesta aiheutuva stressi ovat ilman muuta eläinsuojelullinen ongelma, Toivanen muistuttaa.

Miksi kesähakkuista ei sitten voida luopua?

– Kesähakkuista luopuminen on vaikeaa siksi, että metsäteollisuus tarvitsee tuoretta puuta tuotantoprosessinsa läpi koko vuoden. Puun varastointia ei ole voitu kehittää sellaiseksi, että hakkuissa voitaisiin pitää useiden kuukausien taukoa, sanoo Metsäkeskuksen luonnonhoidon asiantuntija Jarmo Uimonen.

Uimosen mukaan Metsäkeskus kuitenkin suosittelee hakkuiden siirtämistä mahdollisuuksien mukaan pesimäkauden ulkopuolelle ja järjestää myös neuvontaa ja koulutusta metsänomistajille ja metsänalan toimijoille koskien linnustonsuojelullisia toimenpiteitä ja tärkeiden elinympäristöjen suojelua metsähakkuiden osalta.

Ei mikään uusi asia

Jo 1990-luvun lopulla lintujen pesimäaikaiset hakkuut nousivat laajasti yhteiskunnalliseen keskusteluun. Luonnonsuojelujärjestöt toteuttivat tällöin kesähakkuukampanjan, jossa vaadittiin lintujen pesinnän aikaisten hakkuiden rajoittamista.

Maa- ja metsätalousministeriö nimitti tällöin kesähakkuutyöryhmän pohtimaan asiaa. Työryhmän raportti julkaistiin vuonna 2000, ja sen mukaan kesäaikaisista hakkuista luopumista ei pidetty taloudellisesti toteuttamiskelpoisena, vaikka niiden merkittävä vähentäminen olisi ollut teknisesti mahdollista. Hakkuita olisi voitu lisätä muulloin kuin kesäaikaan, ja puun varastointia olisi voitu lisätä ja kehittää.

Linnunsuojelullisina toimina työryhmä kuitenkin suositteli kesähakkuiden suuntaamista kuiville metsätyypeille, joissa lintutiheydet ovat reheviä alueita alhaisempia. Lisäksi työryhmä suositteli välttämään hakkuita lehtipuuvaltaisilla metsätyypeillä ja korvissa.

Metsäkeskuksen Jarmo Uimosen mukaan Suomessa useat suuret metsäorganisaatiot ovat ottaneet kesähakkuutyöryhmän linjauksen mukaan omiin sisäisiin työohjeisiinsa. Laki ei kuitenkaan tällä hetkellä kuitenkaan pakota metsänomistajaa tai metsäorganisaatioita noudattamaan suosituksia.

Metsänomistaja valitsee

Suomessa metsälakia valvoo Metsäkeskus, jolle jokainen metsänomistaja on velvollinen tekemään metsänkäyttöilmoituksen hakkuuaikomuksista. Ilmoitusvelvollisuudesta huolimatta jokainen metsänomistaja saa lopulta itse päättää omasta metsästään: sen hakkaamisesta tai hakkaamatta jättämisestä.

– Metsänhoitotoimia suositellaan tehtäväksi mahdollisuuksien mukaan pesimä- ja lisääntymisajan ulkopuolella, mutta Metsäkeskus ei lain mukaan voi kieltää hakkuita pesimäaikana esimerkiksi lehtipuuvaltaisissa metsissä, Uimonen sanoo.

Lakiin saattaa kuitenkin tulla tulevaisuudessa muutoksia.

– WWF ja muut luonnonsuojelujärjestöt ovat vaatineet pesimäaikaisten hakkuiden kieltoa, koska Suomen pitää noudattaa direktiiviä. Asiaa on pyritty ajamaan eteenpäin erityisesti luonnonsuojelulain uudistuksen yhteydessä. Uudistus on käynnissä, mutta sen sisällöstä ei vielä ole lopullista tietoa, kertoo WWF:n Raija-Leena Ojanen.

Ojanen huomauttaa, että lisäksi EU:n tuomioistuin on antanut viime vuonna tuomion liittyen Ruotsin pesimäaikaisiin hakkuisiin.

– Sen mukaan lintudirektiivin vaatimus siitä, ettei pesiä ja munia saa tahallisesti hävittää ja vahingoittaa eikä lintuja tahallisesti häiritä erityisesti lisääntymis- ja jälkeläisten kasvatusten aikana, koskee myös metsätaloutta. Tuomio on huomioitava keskusteluissa ja käytännöissä myös Suomessa, jotta täytämme lintudirektiivin vaatimukset tuoreimman tulkinnan mukaisesti, hän sanoo.

Kuva: LPfi/Wikimedia Commons

Jokainen voi tehdä osansa

Birdlife Suomen Tero Toivasen mukaan tärkeintä pesintöjen suojelussa on tunnistaa ne elinympäristöt, jotka ovat erityisen tärkeitä linnuille ja muille eläimille – ja rajoittaa kesähakkuita niissä.

– Metsänomistaja voi huomioida lintujen pesimäajan monin tavoin. Vähintäänkin avohakkuita tulisi välttää kriittisimpään pesimäaikaan ja tärkeimmissä elinympäristöissä hakkuita ei pitäisi tehdä ollenkaan, hän sanoo.

Petolintujen ja monien muidenkin lajien pysyvät pesimäpaikat on hänen mukaansa myös mahdollista tunnistaa etukäteen. Niiden säästyminen tulisi huomioida myös muiden vuodenaikojen hakkuissa.

– Pitkän aikavälin tavoitteena tulisi kuitenkin olla kaikkien hakkuiden ajoittaminen pesimäkauden ulkopuolelle.

Myös tavallinen kansalainen voi vaikuttaa etenkin siihen, mitä omalla asuinalueella tapahtuu.

– Esimerkiksi kuntien metsissä kesäaikaan tehtävät raivaukset tai hakkuut ovat yleensä tarpeettomia, ja niistä on tärkeä kertoa mielipiteensä, Toivanen muistuttaa.

Skip to content