Näkökulma

Eläimen kärsimystä ei pidä vähätellä

Lapsen kärsimys tuntuu meistä pahalta, sillä lapsen kyky ymmärtää kärsimystä rajallinen. Eläimenkään kärsimystä ei pidä vähätellä, Aura Koivisto kirjoittaa.
21.02.2022 Aura Koivisto 3 min
Ihmiset kohtelevat muita lajeja julmasti vain sillä perusteella, että ne ovat muita lajeja. Kuvituskuva. Kuva: SEYn arkisto.
Lapsen kärsimys tuntuu meistä pahalta, sillä lapsen kyky ymmärtää kärsimystä rajallinen. Eläimenkään kärsimystä ei pidä vähätellä, Aura Koivisto kirjoittaa.
21.02.2022 Aura Koivisto 3 min

Lapsen kärsimys tuntuu meistä erityisen pahalta, onhan lapsen kyky puolustautua sekä käsitellä ja ymmärtää kärsimystä rajallinen. Hän ikään kuin kärsii joka solullaan, joka hetki. Vaikka käytännössä sama pätee eläimiin, niiden kurjuutta helposti vähätellään: Nehän ovat vain eläimiä. Kielenkäytöllä pyritään jyrkkään eroon ja torjutaan ihmisen yhteenkuuluvuus muiden lajien kanssa.

Harva sentään enää nykyään väittää, että ihminen olisi ainoa laji, joka voi tuntea pelkoa, kipua, hätää ja ahdistusta. Sen sijaan muiden lajien kärsimystä vähätellään niiden tarpeiden kautta. Siis että eläimet, nuo järjettömät luontokappaleet, eivät vaadi elämältään kuin perusasioita, ovathan ne meihin ihmisiin verrattuna alemmalla tasolla.

Niinpä tuotantoeläinten asiat ovat hyvin, kun ne saavat elää turvassa saalistajilta eivätkä joudu näkemään nälkää. Vain hyvinvoiva eläin on tuottava, muistutetaan, ja samalla sivuutetaan se tosiasia, että tuotantoeläinten elämä jää yleensä lyhyeksi, jolloin teurastus ehtii sairauksien ja vaivojen aiheuttaman kuoleman edelle. Ääneen ei sanota sitäkään, että massakasvatus sietää aina jonkin verran myös hävikkiä, joka tarkoittaa sairauksiin ja vaivoihinsa kuolevia yksilöitä.

 

 

 

Luonnoneläimille aiheutettua kärsimystä vähätellään sillä, että luonnossa kärsitään muutenkin.

Luonnoneläimille aiheutettua kärsimystä vähätellään puolestaan sillä, että luonnossa kärsitään muutenkin. Petoeläimet tappavat saaliseläimiään, tapahtuu onnettomuuksia, on tauteja ja loisia. Tässä tapauksessa ihminen on eläin siinä missä muutkin: hänelläkin on oikeus aiheuttaa kärsimystä hankkiessaan elantoaan ja puolustaessaan reviiriään.

Etenkin monet metsästäjät todistelevat, etteivät he oikeastaan edes aiheuta kärsimystä. Ennen metsästäjän saaliiksi joutumista eläin on saanut nauttia vapaudesta, ja ihminen tarjoaa sille nopean ja tuskattoman kuoleman verrattuna luonnon tarjoamiin vaihtoehtoihin.

Kun kaikki perustelut nivotaan yhteen, tullaan siihen johtopäätökseen, että tuotantoeläimet, jotka elävät alusta loppuun saakka ihmisen hoteissa, vapautuvat hirvittävistä kärsimyksistä, joita luonnoneläimet joutuvat kokemaan – ja toisaalta ihminen suo armeliaan lopun luonnoneläimille, jotka ovat saaneet nauttia vapaudesta ja elää lajilleen ominaista elämää.

Niin tai näin, aina ihminen tekee oikein.

Eläinten kärsimyksistä keskusteltaessa ollaan herkkiä loukkaantumaan ja usein puolustaudutaan aggressiivisesti.

Joskus mietin, uskotaanko näihin ajatuskoukeroihin oikeasti, vai halutaanko vain uskoa. Eläinten kärsimyksistä keskusteltaessa ollaan herkkiä loukkaantumaan ja usein puolustaudutaan aggressiivisesti. Ehkä aistitaan itsekin, että muiden lajien kohtelussa liikutaan moraalisesti huteralla pohjalla. Jatkuva selittelyntarve on rasittavaa ja hermoille käypää, ja on vaikea uskoa, että eläinten kärsimyksen näkeminen edistäisi kenenkään henkistä hyvinvointia.

Tosiasia on, että tuotantoeläinten lyhyeen elämään mahtuu paljon kärsimystä ja että lukuisat luonnoneläimet kärsivät ja kuolevat vain ihmisen huvittelunhalun vuoksi. Ihmiset kohtelevat muita lajeja julmasti vain sillä perusteella, että ne ovat muita lajeja.

Jos tämä rehellisesti myönnettäisiin, aiheeseen olisi helpompi puuttua. Sen sijaan, että epäkohtien esiintuominen leimataan syyttelyksi ja loukkaannutaan, olisi alettava keskustella itse epäkohdista ja mietittävä, kuinka ongelmia voitaisiin ratkaista oikeudenmukaisesti.

 

i

Aura Koivisto on kirjailija, joka kirjoituksissaan pohtii muiden lajien elämää ja toivoo, että maailmaa parannettaessa otettaisiin huomioon muutkin eläimet kuin me ihmiset.

Skip to content