Turhaan kuolleet ketunpoikaset? Ähtärin eläinpuiston ketut kuolivat – poliisi ei selvittänyt asiaa

Viime keväänä Ähtärin eläinpuiston eläinaitausten vierelle nousi uusi matkailuvaltti. Eläinpuiston vieressä sijaitsevan kiipeilypuiston temppuratoja ja vaijeriliukuja laajennettiin, ja ne ulottuivat osin myös eläinten alueelle. Tarkoituksena oli, että toukokuun puolivälistä saakka vierailijat pääsisivät liukumaan vaijeriliukuja pitkin esimerkiksi karhujen yli ja pandakarhujen aitausten vieressä.
Suunnitelmat herättivät huolta muun muassa läänineläinlääkäreissä. He vaativatkin eläinpuistoa tarkkailemaan, stressaantuvatko karhut yllään liukuvista ihmisistä. Huhtikuussa tapahtuneella tarkastuskäynnillä eläinlääkäreiden huoli kiinnittyi kuitenkin eläinpuiston kettuihin, joilla oli pentuja. Kettujen pennut olivat menehtyneet edellisinä vuosina emon stressin seurauksena.
Tarkastuksessa todettiin, että stressaantuneilla ketuilla ei ollut mahdollisuutta lajityypilliseen käyttäytymiseen ja piiloutumiseen. Läänineläinlääkärit määräsivät nämä eläinsuojelusäännösten vastaiset asiat korjattaviksi. Määräyksiä sisältänyt päätös lähetettiin tiedoksi myös poliisille.
Pohjanmaan poliisilaitos ei kuitenkaan tehnyt edes esiselvitystä siitä, onko kettujen kohtelussa syytä epäillä tapahtuneen rikosta. SEY kanteli poliisilaitoksen toiminnasta poliisilaitoksen oikeusyksikölle. Sittemmin Pohjanmaan poliisilaitos on aloittanut esitutkinnan kettujen kohtelusta. Epäillyt rikosnimikkeet ovat eläinsuojelurikkomus ja lievä eläinsuojelurikos.

Pohjanmaan poliisilaitos ja läänineläinlääkäri eivät kommentoineet tapausta Eläinten ystävälle, sille tapauksen esitutkinta on kesken. Kuvan ketut eivät liity tapaukseen. Kuva: Laura H. Forsström
Ketut altistuivat stressille
Kesäkuussa eläinpuisto siirsi ketut uuteen, suojapaikkoja tarjoavaan aitaukseen. Tätä ennen vaijeriliu’ut olivat jatkuneet eläinpuistossa normaalisti.
SEY Suomen eläinsuojelu kanteli maa- ja metsätalousministeriölle siitä, että Avin määräyksen löyhä aikaraja mahdollisti vaijeriliukujen aiheuttaman häiriön jo ennestään stressaantuneille ketuille. Ministeriö nuhteli Avia, sillä ”eläinsuojelullisesti parempana menettelynä olisi ollut liukuvaijeriradan käytön kieltäminen siihen saakka, kunnes kettujen pitopaikka on saatu kaikilta osin säädösten mukaiseksi”.
Poliisitaustaisen, eläin- ja luonnonsuojelusektorilla konsulttina toimivan Toni Lahtisen mukaan toiminnassa moitittavaa oli kettuja koskevan määräyksen noudattamisen määräpäivä, joka mahdollisti köysiradan käytön aloittamisen ennen määrättyjen muutosten toteuttamista. Hän huomauttaa, että myös eläinsuojelulain 1 §:n mukaan lain tarkoituksena on suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta.
– On selvää, että läänineläinlääkärin toiminta ei ollut linjassa lain tarkoituksen kanssa, sillä jo valmiiksi stressaantuneiden kettujen altistaminen vältettävissä olevalle lisästressille on toki kaukana ”parhaasta mahdollisesta”.
Taustalla rakenteellinen ongelma
SEYn Pohjanmaan poliisilaitokselta saamien tietojen mukaan alueella on ollut käytäntönä, että eläinlääkärit ovat täyttäneet lähetteen, jossa he ovat ottaneet kantaa siihen, ilmoitetaanko asia poliisille tiedoksi, vai onko asiassa heidän mielestään syytä epäillä rikosta. Tämä käytäntö on poliisin mukaan sovittu viranomaisyhteistyöpalavereissa, joissa eläinsuojeluviranomaiset, poliisi ja syyttäjä ovat olleet mukana.
Myös Pohjanmaan poliisilaitoksen komisario Stefan Nordman totesi SEYn tekemän hallintokantelun käsittelyn yhteydessä, että alueella on toimittu näin. Nordmanin mukaan käytäntö on sovittu viranomaisyhteistyöpalavereissa, joissa eläinsuojeluviranomaiset, poliisi ja syyttäjä ovat olleet mukana. Nordmanin mukaan Ähtärin kettujen tapauksessa eläinlääkäri on ilmoittanut asiakirjat poliisille tiedoksi. Nordman ei ole kannanotossaan nähnyt syytä poiketa eläinlääkärin mielipiteestä.
Läänineläinlääkäri Anna-Maria Moisander-Jylhän mukaan alueella ei kuitenkaan enää noudateta tällaista toimintamallia.
– Poliisin ja aluehallintoviraston välinen yhteistyö eläinsuojelua koskevissa asioissa kehittyy jatkuvasti ja toimintatavat ovat muuttuneet vuosien varrella merkittävästi. Käsityksemme mukaan toive tällaisen toimintamallin tai lomakkeen käyttämisestä on tullut poliisilta noin kymmenen vuotta sitten. Toimintatapaa on muokattu vuosien varrella useita kertoja asiaan liittyvän tiedon täsmentyessä ja nykyinen tapa eroaa merkittävästi viittaamanne tapauksen aikana käytössä olleesta, hän kertoo.
Moisander-Jylhä ei kommentoinut tapausta muuten Eläinten ystävälle, sillä tapauksen esitutkinta on kesken. Myös Nordman kieltäytyi kommentoimasta aihetta vedoten keskeneräiseen esitutkintaan.
Toni Lahtisen mukaan vaikuttaa ilmeiseltä, että Pohjanmaan poliisilaitos on toiminut tässä asiassa nimenomaan tuon poliisin, syyttäjän ja eläinsuojeluviranomaisten aiemmin sopiman toimintamallin mukaan, eli käytännössä jättänyt esitutkinnan suorittamatta eläinlääkärin esityksestä.
– Mielestäni tämä kyseinen tapaus ilmentää varsin osuvasti laajempaa rakenteellista ongelmaa eläinsuojelusäännösten vastaisten tekojen tutkinnassa Suomessa – eläinlääkärin harteille, Lahtinen sanoo.

Ähtärin eläinpuiston intendentin Marko Haapakosken mukaan pentujen kuoleman syystä ei ole täyttä selvyyttä. Kuvan kettu ei liity tapaukseen.
Pentujen kuoleman takana monta mahdollista syytä
Ähtärin eläinpuiston intendentti Marko Haapakoski ei ole huolissaan kettujen voinnista nyt, kun ketut ovat uudessa tarhassaan. Haapakosken mukaan kettujen pentueita on menehtynyt viime vuosina kaiken kaikkiaan kolme kappaletta. Pentujen tarkasta määrästä ei ole varmuutta, koska pentuaikana emoa ei häiritä turhaan.
– Pennut ovat syntyneet huhtikuun alkupuolella ja menehtyneet pian syntymänsä jälkeen. Kaikki pentukuolemat ovat tapahtuneet pitopaikassa, jossa pennut olivat ennen kesäkuuta.
Sitä, mikä pentujen kuolemaan johtaneen emon stressin aiheutti, Haapakoski ei pysty sanomaan varmuudella.
– Emo on otettu nuorena ihmiselle lemmikiksi ja se on tuotu poliisin toimesta eläinpuistoon. On vankkaa tutkimustietoa, että jos eläimet jäävät ilman emon hoitoa nuorena, niille voi tulla erilaisia käytöshäiriöitä. Nämä voivat näkyä esimerkiksi niiden kyvyssä hoitaa poikasiaan. Myös pennuissa voi olla jotain vialla, jonka takia ne eivät selvinneet hengissä. On myös mahdollista, että emon maidontuotanto ei ollut riittävää, Haapakoski kertoo.
Valvonnan puute syö oikeusjärjestelmän uskottavuutta
Myös tämänkeväiset pennut kuolivat. Haapakosken mukaan vaijeriliu’uilla ei kuitenkaan ole osuutta pentujen kuolemaan, sillä vaijeriliukuja ei käytetty pentujen elossaoloaikana kertaakaan.
– Emme myöskään voi olla varmoja siitä, oliko kettuemo stressaantunut ennen kuin poikaset olivat syntyneet vai aiheuttiko poikasten syntymä sen, että emo ei ehkä osannut hoitaa niitä stressin vuoksi. Eläinpuistossamme on vankka eläinten lajityypillisen käyttäytymisen tuntemus ja mikäli näemme tässä muutoksia, toimimme tilanteen korjaamiseksi. On kuitenkin tärkeä muistaa, että eläimet eivät saa jälkikasvua joka vuosi, tai poikaset eivät aina jaksa elää luonnossakaan. Poikasten saanti noudattaa useimmiten samaa syklisyyttä kuin luonnossa, hän sanoo.
Oli kyseessä sitten puhdas sattuma tai ei, Toni Lahtinen painottaa, että Ähtärin eläinpuiston kaltaisten, julkisin varoin toimivien ja tuettujen eläintarhojen asianmukainen valvonta on erittäin tärkeää.
– Ne toimivat esimerkkeinä suurelle määrälle ihmisiä. On myös huomattavaa, että puuttumattomuus julkisten toimijoiden eläintenpidossa havaittuihin ongelmiin on omiaan syömään koko oikeusjärjestelmämme uskottavuutta, Lahtinen toteaa.


