Uutiset

Erävoitto eläinsuojelulle – Eduskunnan oikeusasiamiehen kannanotto voi tuoda merkittäviä parannuksia eläinsuojelurikosten tutkintaan

SEY kanteli eläinsuojelurikosten tutkinnasta ja kirjaamisesta eduskunnan oikeusasiamiehelle viime vuonna. Oikeusasiamiehen joulukuussa antama päätös antaa selkeitä merkkejä paremmasta.
21.12.2021 Pi Mäkilä 3 min
SEY kanteli eläinsuojelurikosten tutkinnasta ja kirjaamisesta eduskunnan oikeusasiamiehelle viime vuonna. Oikeusasiamiehen joulukuussa antama päätös antaa selkeitä merkkejä paremmasta.
21.12.2021 Pi Mäkilä 3 min

SEYn vuonna 2020 tekemä kantelu Eduskunnan oikeusasiamiehelle eläinsuojelurikosten tutkinnassa ja kirjaamisessa havaituista puitteista on tuottanut tulosta: Oikeusasiamiehen kannanoton mukaan poliisi on toiminut eläinsuojelurikosten kirjaamisessa lainvastaisesti, sillä poliisissa jää kirjaamatta rikosilmoituksia, joissa ilmoittaja pitää tapahtumia rikoksina. Myös muilla osa-alueilla todettiin ongelmia.

Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen totesi joulukuun puolivälissä päätöksessään, että muun muassa eläinsuojelurikosten kirjaamisessa, viranomaisyhteistyössä ja eläinsuojelurikosten esitutkinnassa on esitutkintalain vastaisia poikkeamia, joiden johdosta poliisit tarvitsevat uusia ohjeita.

Koska osa puutteista on vastoin esitutkintalakia, ne on oikeusasiamiehen mukaan korjattava viipymättä. Poliisihallitus on ilmoittanut aloittavansa eläinsuojelurikoksia koskevan ohjeistuksen valmistelun.

Eläinsuojelun parissa työskenteleville puutteet eivät tulleet yllätyksenä. Oikeusasiamiehen päätös ansaitsee kuitenkin kiitosta.

– Kyseessä on näkemyksemme mukaan toistaiseksi tärkeimmästä eläinsuojelurikosten kirjaamista ja tutkintaa ohjaavasta päätöksestä, mitä on tehty. Ongelma on iso ja keskeinen, joten odotukset tilanteen parantumiselle ovat suuret, sanoo SEYn viestintäpäällikkö Maria Lindqvist.

Parempaa ja yksityiskohtaisempaa koulutusta?

Kantelun tehneen, itsekin aiemmin poliisissa työskennelleen Toni Lahtisen mukaan Poliisihallinnolla on paljon potentiaalia tehdä parannuksia tilanteeseen. Oikeusasiamies on pyytänyt Poliisihallitusta ilmoittamaan toukokuun loppuun mennessä, mihin toimenpiteisiin se on nyt tehdyn päätöksen johdosta ryhtynyt.

– Odotan ja toivon, että Poliisihallitus tekee selkeän ja hyvin yksityiskohtaisen ohjeistuksen siitä, miten poliisin tulee jatkossa toimia eläinsuojelujuttujen kirjaamisessa ja tutkinnassa. Ohjeistuksessa olisi hyvä ottaa huomioon vähintään kaikki ne asiat, jotka oikeusasiamies on huomioinut. Katson kuitenkin, että myös muita eläinsuojelurikosten tutkintaan olennaisesti vaikuttavia asioita tulisi huomioida ohjeistuksessa, Lahtinen sanoo.

Tällä hetkellä Poliisiammattikorkeakoulussa eläinsuojelurikosten koulutustarjonta on vähäistä, ja perustutkinnon koulutus käsittää vain yhden noin tunnin mittaisen verkkokurssin.

– Tähän olisi syytä puuttua. Erikoisosaamiseen olisi koulutettava, mielellään sellaisten henkilöiden toimesta, jotka ovat oikeasti työskennelleet eläinsuojeluasioiden parissa. Opetusta järjestettäessä tulisi huomioida oikeusoppineiden, eläinlääkäreiden ja poliisin näkökulma näihin asioihin, Lahtinen lisää.

Poliisin tietotaidon parantamisella voi olla kauaskantoisia seuraamuksia. Lahtinen huomauttaa, että rikoksen esitutkinta toimii pohjana koko rikosprosessille: se vaikuttaa myös syyttäjien ja tuomioistuinten toimintaan.

Taustalla rakenteellinen ongelma

Lahtinen ei usko, että poliisit ovat hoitaneet eläinsuojelurikosten tutkintaa huonosti tarkoituksellisesti.

– Kyse on isosta rakenteellisesta ongelmasta, johon on nyt toivottavasti tulossa muutos. Ongelman taustalla on monisyinen mekanismi, joka on vuosien saatossa tuonut vääristyneet, lainvastaiset toimintamallit poliisin toimintaan eläinsuojeluasioiden hoidossa, hän sanoo.

Myös SEYn Maria Lindqvist huomauttaa, että kyseessä on isompi ongelma.

– Poliisin toiminta on yksi osa tätä vyyhtiä. Monissa maissa, Suomessakin, on joitakin eläinsuojelurikoksiin erikoistuneita syyttäjiä. Tämä ei kuitenkaan näyttäisi riittävän. Koulutusta tarvittaisiin lisää ja enemmän näitä asiaan erikoistuneita syyttäjiä. Sama pätee tuomioistuimiin, Lindqvist sanoo.

SEY seuraa tarkkaan, miten Poliisihallitus tarttuu asiaan.

– Jatkamme myös eläinsuojelutapausten selvittämistä. Oikeusasiamiehen päätös on kuitenkin valtavan iso positiivinen merkki ja toive paremmasta. Vaikuttaisi siltä, että voimme tosissaan muuttaa sitä, miten eläinsuojelurikoksiin jatkossa suhtaudutaan, Lindqvist sanoo.

Toni Lahtinen muistuttaa, että laadullisesti parempi esitutkinta on omiaan varmistamaan sitä, että syyttäjällä ja tuomioistuimella on käytössään paremmat tosiseikat epäillystä rikoksesta ja sen teko-olosuhteista.

– Tämän myötä todennäköisyys oikeudenmukaisempaan lopputulemaan myös tuomion osalta nousee, hän sanoo.

Skip to content