Mahdollisimman hyvän elämänalun tarjoaminen kannattaa
Suomen Kissaliitto nosti kissojen luovutusiän 14 viikkoon vuoden alussa. Jo tätä ennen monet eläinsuojeluyhdistykset olivat muuttaneet käytäntöjään. Luovutusiän nosto perustui tutkimukseen, jossa selvitettiin vieroitusiän yhteyttä kissan käyttäytymiseen. Luovutusiän nostamisen toivotaan parantavan kissojen hyvinvointia.
Kissan yleisin luovutusikä oli pitkään 12 viikkoa. Laki ei määrittele kissan luovutusikää, mutta Kissaliitossa ja eläinsuojeluyhdistyksissä luovutusikä pohjautui kasvattajien kokemuksiin: pitkään emon ja sisarusten kanssa eläneiden kissojen koettiin uudessa kodissa olevan itsevarmempia, reippaampia ja sosiaalisempia. Samasta syystä monet kasvattajat luovuttivat kissanpennut vieläkin myöhemmin, noin 14 viikon iässä.
Tutkimusta luovutusiän vaikutuksesta käyttäytymiseen on kuitenkin tehty vähän ja monet näistäkin harvoista tutkimuksista perustuvat virikkeettömissä laboratorio-oloissa kasvatettuihin ja niissä eläviin kissoihin.
Me Helsingin yliopistolla selvitimme luovutusiän ja käyttäytymisen yhteyttä suomalaisilla lemmikkikissoilla laajassa, tuhansien kissojen kyselyaineistossa. Rakensimme aineiston avulla malleja, joissa käyttäytymispiirteitä selitettiin samanaikaisesti esimerkiksi kissan sukupuolella, iällä, rodulla, vieroitusiällä ja elinympäristöllä. Näin selvitimme, mitkä näistä muuttujista selittävät käyttäytymisen vaihtelua toisistaan riippumatta.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että kissan vieroitusikä oli yhteydessä aggressiiviseen ja stereotyyppiseen käyttäytymiseen. Havaitsimme, että 12–13 viikon ikäisinä ja 14–15 viikon ikäisinä vieroitetuilla kissoilla oli pienempi todennäköisyys aggressiiviseen käyttäytymiseen vieraita ihmisiä kohtaan kuin alle 8 viikon ikäisenä vieroitetuilla kissoilla. Lisäksi 14–15 viikon ikäisenä vieroitetuilla kissoilla oli pienempi todennäköisyys stereotyyppiseen liialliseen pesemiseen kuin 12–13 viikon ikäisenä vieroitetuilla. Samankaltainen ero 12–13 viikon ikäisinä ja 14-15 viikon ikäisinä vieroitettujen kissojen välillä havaittiin myös aggressiivisessa käyttäytymisessä. Tämä ero ei ollut kuitenkaan tilastollisesti merkitsevä.
Myös aiemmissa tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että vähintään 12 viikon vieroitusikä on kissan käyttäytymisen kannalta parempi vaihtoehto kuin vieroittaminen koiranpennuille tyypillisesti 7–8 viikon iässä. Meidän tutkimuksemme lisäksi tutkimuksissa ei kuitenkaan ole selvitetty yli 12 viikon vieroitusiän vaikutuksia, joten tutkimusta vaaditaan vielä lisää vieroitusiän ja käyttäytymisen välisen yhteyden varmistamiseksi. Lisäksi tarvittaisiin pitkittäistutkimuksia, joissa kissojen kehitystä pennusta aikuisesti seurattaisiin syy-seuraussuhteiden selvittämiseksi.
Tämän poikittaistutkimuksen perusteella myöhäisempi vieroitusikä on yhteydessä omistajan kannalta miellyttävämpään käyttäytymiseen ja sitä kautta mahdollisesti myös kissan hyvinvointiin. Vielä ei tiedetä, miksi kissojen hyvinvoinnin kannalta sopiva vieroitusikä on korkeampi kuin koiranpennuilla.
On kuitenkin mahdollista, että kissojen sosiaalinen kehitys on hitaampaa kuin koiranpentujen ja ne vaativat pidemmän ajan emon ja sisarusten kanssa oppiakseen elämässä tarpeellisia taitoja. Ei-toivottu käyttäytyminen voi aiheuttaa kissalle stressiä ja sitä kautta heikentää hyvinvointia. Siksi mahdollisimman hyvän elämänalun tarjoaminen kannattaa.
Milla Salonen on Helsingin yliopiston tutkijatohtori. Hän työskentelee professori Hannes Lohen koira- ja kissagenetiikan tutkimusryhmässä ja selvittää koirien ja kissojen käyttäytymiseen vaikuttavia tekijöitä.
