Näkökulma

Onko kaikilla oikeus hyvään kohteluun?

Empatia vaatii harjoittelua, ja tasa-arvon toteutumiseksi tarvitaan jatkuvaa ponnistelua, SEYn viestinnän asiantuntija Annukka Seppävuori kirjoittaa.
11.06.2021 Annukka Seppävuori
Empatia vaatii harjoittelua, ja tasa-arvon toteutumiseksi tarvitaan jatkuvaa ponnistelua, SEYn viestinnän asiantuntija Annukka Seppävuori kirjoittaa.
11.06.2021 Annukka Seppävuori

Kaksi vuotta sitten supikoiran, minkin, piisamin, rämemajavan ja pesukarhun asema lain edessä muuttui, kun niitä ei enää luokiteltu riistalajeiksi vaan haitallisiksi vieraslajeiksi. Se oli näiden eläinten kannalta huono uutinen: haitallisia vieraslajeja ei koske pesimärauha, eikä niiden tappamiseen tarvita metsästyskorttia.

Tämä haitallisten vieraslajien pyyntiä koskeva muutos on suorassa ristiriidassa eläinsuojelulain hengen kanssa, vaikka eläinsuojelulakia tulisi noudattaa aina eläimiä tapettaessa. Erityisesti Suomessa esiintyviä supikoiria ja minkkejä saa nyt metsästää ympäri vuoden, jolloin emottomaksi jääneet poikaset nääntyvät kuoliaaksi hitaasti vuorokausien kuluessa.

Myös taitamaton tappaminen lisääntyy, kun toimintaan ei tarvita edes alkeellisinta osoitusta metsästystaidoista. Koska vieraslajit eivät ole rauhoitettuja, saa niiden metsästyksessä käyttää apuna ajavaa koiraa myös pesimäaikana. Se aiheuttaa vakavaa haittaa esimerkiksi linnuille, jotka pahimmassa tapauksessa hylkäävät pesänsä poikasineen päivineen koiraa säikähtäessään.

 

Koska vieraslajit eivät ole rauhoitettuja, saa niiden metsästyksessä käyttää apuna ajavaa koiraa myös pesimäaikana.

Maa- ja metsätalousministeriö valmisteli lain pikavauhtia ilman asiaankuuluvaa selvitystä vaihtoehtoisista keinoista vieraslajien hallintaan. EU:n edellyttämiä arvioita riskeistä ja toimenpiteiden tehokkuudesta ei tehty. Lakimuutosta perusteltiin sillä, että EU:n vieraslajiasetuksessa edellytetään jäsenmailta hallintasuunnitelman tekemistä vieraslajien kantojen hallitsemiseksi, mutta keinoja EU ei määrännyt. Nyt tiedetään, että lakimuutoksen vaikutus on ollut jopa päinvastainen kuin oli tarkoitettu: Supikoiria metsästetään tilastojen mukaan huomattavasti aiempaa vähemmän.

Eläinsuojelulain henki on selvä: kaikilla eläimillä on oikeus hyvään kohteluun ja kivuttomaan kuolemaan riippumatta siitä, onko ihminen kategorisoinut sen lemmikkieläimeksi, tuotantoeläimeksi, koe-eläimeksi, riistalajiksi vai vieraslajiksi. Jos lajien kehityskulku ihmisen rinnalla olisi ollut toisenlainen, supikoira voisi olla nyt kesy lemmikkieläin ja nykyinen kesykoira halveksittava haaskaeläin.

Empatia vaatii harjoittelua, ja tasa-arvon toteutumiseksi tarvitaan jatkuvaa ponnistelua. Myös eläinten kohdalla.

i

Annukka Seppävuori on SEYn viestinnän asiantuntija.

Skip to content