Näkökulma

Pitkään piiloteltu väkivallan kulttuuri tuotiin julkisuuteen – eläinten kouluttamisessa tarvitaan perinpohjainen ajattelutavan muutos

Eläinten kouluttamisessa tarvitaan perinpohjainen ajattelutavan muutos, SEYn viestintäpäällikkö Maria Lindqvist kirjoittaa.
25.02.2021 Maria Lindqvist 4 min
Kuvituskuva. Kuva: Pixabay/Vilve Roosioks
Eläinten kouluttamisessa tarvitaan perinpohjainen ajattelutavan muutos, SEYn viestintäpäällikkö Maria Lindqvist kirjoittaa.
25.02.2021 Maria Lindqvist 4 min

YLE julkaisi eilen Oikeutta eläimille -järjestön keräämää, järkyttävää videomateriaalia koirien väkivaltaisesta kouluttamisesta.

Ongelma ei ole uusi. SEYn eläinsuojeluneuvojat ja toimihenkilöt ovat saaneet ilmoituksia palveluskoirien väkivaltaisesta koulutuksesta kautta vuosien. Eläinsuojeluneuvojamme saavat ilmoituksia eläinten kaltoin kohtelusta suoraan kansalaisilta. Neuvojat käyvät itse paikan päällä tutkimassa tilannetta ja neuvomassa eläintenpitäjiä parempaan eläintenpitoon. Sellaiset tapaukset, joissa on epäilystä lain rikkomisesta, ohjataan eläinsuojeluviranomaisille.

Erityisen mieleenpainuvia ovat olleet ilmoitukset, joissa on kerrottu koiriin kohdistuvasta väkivallasta koulutuskentillä, koska kyseessä on systemaattinen ja harkittu väkivalta. Potkimista, hapettamista ja koirien sähköttämistä on saamiemme ilmoitusten mukaan harrastettu palveluskoiraharjoituksissa jopa säännönmukaisesti, mutta myös tavallisessa arjessa, kun on haluttu rankaista koiraa. Koiria on kerrottu sähkötettävän jopa kiveksille ja peräaukkoon.

Ilmoitusten määrä tuntui kiihtyvän vuoden 2010 tienoilla ja siitä eteenpäin. Ilmoitukset ohjattiin pääasiassa valvontaeläinlääkäreille. Kaltoinkohteluun on ollut melko mahdotonta puuttua, kun todisteita ei ole, kuten valvontaeläinlääkäri Elli Valtonenkin A-studiossa 24.2.21 toteaa. Kun koiraan ei jää pysyviä jälkiä, ja omistaja kieltää kaiken, ovat viranomaisella keinot vähissä.

Eräässä tapauksessa rohkea kansalainen toimitti SEYlle kirjallista todistusaineistoa koirien systemaattisesta sähköttämisestä ja lupautui todistajaksi, joten pystyimme tekemään asiasta poliisille tutkintapyynnön. Kyseessä oli tunnettu ja palkittu suojeluharrastaja. Asia kuitenkin raukesi poliisin käsittelyssä. Poliisin mukaan eläinsuojelurikosta ei ollut tapahtunut.

Tilanne huipentui sillä erää vuonna 2015 YLE:n julkaisemaan artikkeliin, jossa allekirjoittanutta sekä Eläintenkouluttajat ry:n puheenjohtajaa haastateltiin otsikolla Koiria koulutetaan niin, että ne huutavat kivusta – väkivaltaisia koulutusmenetelmiä käytetään yhä.

Jutun julkaisun seuraukset yllättivät. Raivostunutta palautetta tuli tuutin täydeltä: eläinsuojelijat valehtelevat, kyse on korkeintaan yksittäistapauksista. Palveluskoiraliitto julkaisi tiedotteen, jossa kielsi kategorisesti kaiken: he eivät ole kuulleetkaan, että väkivaltaisia koulutusmenetelmiä olisi käytössä. YLE:n juttu poiki useita jatkojuttuja, joissa kyseltiin kansalaisten kokemuksia asiasta tai kerrottiin rajavartiolaitoksen positiivisesta tavasta kouluttaa koiria. Kun kansalaisten näkemyksistä koostettiin juttu, toistui sielläkin tuttu kommentti: ongelmaa ei voi olla olemassa, koska minä en ole väkivaltaa koskaan nähnyt.

Toisaalta kiitostakin tuli paljon. Ja kourallinen tunteikkaita puheluita, joissa suojelupiireissä mukana ollut kertoi traumaattisista kokemuksistaan – nimettömänä – ja sai ilmeisesti kerrankin tilaisuuden purkaa tunteitaan.

Keskustelu hiljeni sillä erää, ja ilmoitusten määräkin näytti vuoden 2015 jälkeen vähenevän. Nyt arvioituna vaikuttaa siltä, että toiminta painui julkisen keskustelun seurauksena paremmin piiloon.

 

Koulutustilanteista kuvatut videoleikkeet kertovat omaa, kiistämätöntä kieltään.

Kunnes nyt viitisen vuotta myöhemmin piilottelu sai päätöksensä. YLE:n ja OE:n julkaiseman materiaalin ja ennen kaikkea Tiina Kuusiston kansalaisrohkeuden takia koirien väkivaltainen koulutuskulttuuri on viimeinkin kaivettu esiin ja tuotu julkisuuteen. Koulutustilanteista kuvatut videoleikkeet kertovat omaa, kiistämätöntä kieltään. Enää ei tarvitse turhaan etsiä koirista väkivallan merkkejä eikä kuunnella harrastajien muunneltua totuutta. Olemme tästä enemmän kuin tyytyväisiä, sillä koirien kokemat kärsimykset ovat olleet mittaamattomia ja harrastajatahojen valheet häikäilemättömiä.

Asia ei jää tähän. Väärin toimijat tulee saattaa viimein vastuuseen. Seuraamme tarkkaan koirien kohtelusta tehdyt rikosilmoitukset ja niiden käsittelyn ja ryhdymme toimenpiteisiin, jos viranomaistoiminnassa on korjattavaa.

On myös selvää, että kaikenlaisten piikki- ja sähköpantojen käyttö, myynti ja maahantuonti tulee kieltää. Termeillä kikkailun ansaan ei tule langeta: koulutuskaulain on mukavamman kuuloinen nimitys piikkipannalle ja impulssipanta tarkoittaa sähköpantaa. SEY on ajanut vahinkoa aiheuttavien koulutusvälineiden totaalikieltoa eläinsuojelulakiin, ja sellainen onkin mitä ilmeisimmin tulossa.

Eläinten kouluttamisessa tarvitaan kokonainen kulttuurinmuutos. Muutos, joka koskee kaikkia eläimiä, ei vain suojelukoiria. Kivun ja pelon tuottaminen eläimelle ei ole vain epäeettistä ja julmaa, vaan se on myös tehotonta.

SEYn Eläinten viikon 2021 teemana on eläinten koulutus. Tuotamme yhdessä Eläintenkouluttajat ry:n kanssa materiaalia Suomen koululaisille ja kaikille kouluttamisesta kiinnostuneille siitä, kuinka eläimiä voi kouluttaa positiivisin metodein, vahvistamalla toivottua käytöstä palkkioin. Kampanja avautuu syksyllä 2021.

Tärkein rooli on kuitenkin nyt palveluskoirien kouluttajayhteisöillä ja järjestöillä. Väkivallan ja peittelyn kulttuuri vaikuttaa ulottuvan huipulle saakka. Kivun ja pelon tuottamisesta on sanouduttava irti yksiselitteisesti, ja erotettava järjestöistä ja toiminnasta henkilöt ja yhdistykset, jotka sellaista sallivat tai harjoittavat. Eläinystävälliset harrastusmenetelmät tulee ottaa käyttöön kaikilla aloilla.

Tapauksen yksi oppi lienee tämä: Kun kohtaat eläimeen kohdistuvaa väkivaltaa, kaiva puhelin esiin ja laita video pyörimään. Siitä voi olla enemmän apua kuin uskotkaan.

 

i

Maria Lindqvist on SEYn viestintäpäällikkö.

Skip to content