Koiranjalostuksen paremman tulevaisuuden puolesta
SEY palkitsi MMT Riitta Kempen ja MMT Katariina Mäen lokakuun alussa Vuoden eläinsuojeluteko -palkinnolla. Palkinnon myöntämisen perusteena oli Kempen ja Mäen tekemä selvitys koirien jalostukseen liittyvistä ongelmista ja puuttumiskeinoista.
Ruokaviraston, Luonnonvarakeskuksen ja maa- ja metsätalousministeriön julkaisema selvitys sai heti osakseen laajaa huomiota: selvityksen mukaan eläimelle kärsimystä ja perinnöllisiä sairauksia aiheuttavaa koiranjalostusta pitää jatkossa karsia valvontakriteerein. Osassa koirarotuja kriteerit rajaisivat suuren osan koirista pois jalostuksesta.
Selvityksessä esiteltävät valvontakriteerit keskittyvät lyhytkalloisuudesta johtuviin ongelmiin, mutta mukana on myös laajemmalle koirajoukolle sovellettavia kriteereitä. Lyhytkalloisuus eli brakykefalia altistaa liioiteltuna eläimen usealle elämänlaatua heikentävälle, kärsimystä ja merkittävää haittaa aiheuttavalle perinnölliselle vialle ja sairaudelle.
Kempen ja Mäen tekemässä selvityksessä todetaan muun muassa, että liioitellun lyhyen kallon muodon jalostaminen voidaan katsoa Suomen nykyisen eläinsuojelulain vastaiseksi. Eläinsuojelulaissa on kielletty sellainen eläinjalostus, josta voi aiheutua eläimelle kärsimystä tai merkittävää haittaa eläimen terveydelle tai hyvinvoinnille.
SEYn antama tunnustus tuli Kempelle ja Mäelle iloisena yllätyksenä.
– Palkinto vahvisti tunnetta, että tällaista selvitystä oli kaivattu jo pitkään usealla rintamalla, Riitta Kempe kertoo.
SEYn toiminnanjohtaja (vs.) Maria Lindqvist huomauttaa, että Kempen ja Mäen tekemä selvitys tuo koiranjalostuskeskusteluun paljon kaivattua konkretiaa.
– Selvityksen avulla on mahdollista luoda selkeät kriteerit sille, missä kulkevat epäterveen koiranjalostuksen rajat. Nyt eläinsuojeluviranomaiset pystyvät tarkistamaan, täyttävätkö siitoseläimet jalostuskäytön terveysehdot vai onko kyse eläinsuojelulain rikkomisesta, Lindqvist perustelee.
Ruokavirasto aikoo ottaa selvityksen sisältämät jalostuskriteerit käyttöön viipymättä, joten eläimille haittaa aiheuttavaan jalostukseen pystytään puuttumaan jo lähiaikoina.
– Kempen ja Mäen luoma työkalu on tervetullut ratkaisu ongelmaan, joka on keskusteluttanut koirapiirejä ja eläinten hyvinvoinnista kiinnostuneita jo vuosien ajan. Selvityksessä esitettyjen terveysehtojen avulla voidaan karsia pois jalostuskäytöstä sairaimmat eläimet ja konkreettisesti vähentää eläinten kärsimystä. Tämä tuo selvyyttä tilanteeseen myös koirankasvattajille, Lindqvist sanoo.
Monen vuoden työ
Selvityksen teko on ollut Kempelle ja Mäelle pitkä prosessi. Työ tuli Luonnonvarakeskukseen toimeksiantona Ruokavirastolta.
– Eduskunta suuntasi vuoden 2017 lisätalousarviossa toimintamenoja Elintarviketurvallisuusvirastolle (nykyinen Ruokavirasto) käytettäväksi turkiseläinten hyvinvoinnin parantamiseen ja eläinjalostukseen liittyvän eläinsuojelulainsäädännön toimeenpanon tehostamiseen. Taustalla olivat Eviran tarkastuksissa ilmi tulleet ongelmat eläinsuojelulain noudattamisessa, huoli eläinten hyvinvoinnista ja eläinten ääripiirteiden jalostukseen liittyvät hyvinvointiongelmat, Kempe kertoo.
Hankkeen tavoitteena oli suunnitella ja toteuttaa pienessä mittakaavassa toimenpiteitä, joilla tähdätään eläinten hyvinvoinnin parantamiseen ja lievitetään haitallisesta jalostuksesta johtuvia ongelmia turkiseläimillä, koirilla ja kissoilla. Neuvottelut hankkeesta aloitettiin saman vuoden lopulla ja tutkimussuunnitelma valmistui vuoden 2018 maaliskuussa.
– Hanke oli yksivuotinen ja se painottui turkiseläimiin. Lemmikkieläinosuuden piti olla resurssien puutteen vuoksi vain kevyt alustus asiaan. Toisin kuitenkin kävi. Koiraselvityksen tekemistä jatkettiin vuoden 2019 puolella ja sen viimeistely tehtiin osittain talkootyönä, kun selvityksestä alkoi paljastua sen merkitys ja potentiaali. Versioiden versioita kertyi pitkälti toistakymmentä ja lopullisesti tämä ”alustava” selvitys saatiin kansiin vasta loppukesällä 2020, Kempe jatkaa
Katariina Mäki on ollut mukana projektissa vuoden 2019 alkupuolelta saakka.
– Tuolloin materiaalia oli olemassa jo valtavasti. Oma työni olikin lähinnä eräänlaista palapelin kokoamista: tiesin, mistä mitkäkin asiat löytyvät, kävin läpi esimerkiksi Kennelliiton tuomareille kokoamia ohjeita ja perehdyin tutkimustuloksiin, Mäki kertoo.
Positiivista palautetta
Selvityksen saama vastaanotto on ollut sekä Kempen että Mäen mukaan yllättävän myönteinen.
– Olimme varautuneet ankaraan kritiikkiin, emme näin suureen positiiviseen palautevyöryyn, Kempe kertoo.
Myös Mäki kertoo kuulleensa lähes järjestään positiivista palautetta.
– Joissakin tahoissa huolta on herättänyt se, siirtyykö tämän myötä kasvatus enemmän ulkomaille. Uskon kuitenkin, että suuri yleisö alkaa hiljalleen ymmärtää miten suuresta ongelmasta on kyse, ja ääripiirteitä omaavien koirien kysyntä vähenee kaiken kaikkiaan, Mäki sanoo.
Mäki huomauttaa, että roturisteytykset, joilla rotujen terveystilannetta voitaisiin parantaa, kiinnostavat kyllä kasvattajia.
– Myös Kennelliitto suhtautuu niihin pääosin myönteisesti. Kennelliiton kattojärjestön puheenjohtaja on kuitenkin antanut aiheesta hyvin kielteisen lausunnon, mikä voi osoittautua ongelmalliseksi. Meidän on hyvin vaikea parantaa koko koirarodun tilannetta Suomesta käsin, jos koko muu maailma on parannusta vastaan, hän kertoo.
Merkkejä ilmapiirin lieventymisestä on tosin Mäen mukaan jo nähtävissä.
– Osassa Euroopan maita mennään jo tähän suuntaan. Esimerkiksi Saksassa ja Sveitsissä ääripiirteiden aiheuttamiin terveysongelmiin on kiinnitetty jo pidemmän aikaa huomiota.
Toiveissa jatkoselvitys
Mäki ja Kempe toivoivat selvitykselle myös jatkoa.
– Seuraavaksi tulisi määritellä selvityksessä avoimiksi jääneitä kohtia esimerkiksi hampaiston ja ihon terveyden osalta. Lisäksi tarvitaan tarkempi määritelmä sille, mitkä muut asiat kuin liioiteltu lyhytkuonoisuus aiheuttavat terveysongelmia, Mäki kertoo.
Mäki toivoo, että jatkossa tällaisten asioiden selvittämistä varten perustettaisiin erillinen eettinen lautakunta.
– Se voisi ratkoa myös muiden eläinten jalostusongelmia. Muualla maailmassa rodunjalostuksella on jouduttu ikäviin tilanteisiin: esimerkiksi osa eläimistä on jalostettu sellaisiksi, etteivät ne pääse kunnolla kävelemään. Tilanteen seuraaminen on hyvin tärkeää, Mäki painottaa.
Sekä Mäki että Kempe painottavat, että jo nykyisellä selvityksellä on iso merkitys.
– Pallo on nyt kasvattajilla ja toisaalta Ruokavirastolla, joka lähtee seuraavaksi kouluttamaan eläinsuojeluvalvontaa tekeviä tahoja, kuten läänineläinlääkäreitä. Eläinjalostukseen liittyvän eläinsuojelulain toimeenpanon tehostaminen lähtee käyntiin heti tänä syksynä. Vastaavasti kasvattajien on syytä reagoida heti selvityksen raja-arvoihin ja alkaa noudattamaan niitä heti.
2010 Suvi Ojanperä ja Mikael Lindgren
2011 eläinlääkäri Marjatta Snellman
2012 ylipalomies Vesa Nurminen
2013 läänineläinlääkäri Jessica Löfgren-Eriksson
2014 Eläinsuojelukeskus Tuulispää
2015 tietokirjailija Helena Telkänranta
2016 Team Rokka
2017 Korkeasaaren Villieläinsairaala
2018 Helsingin poliisilaitos
2019 professori Hannes Lohen työryhmä.
