Kirja-arvostelu: Hyppysellinen onnea

Antonella Tomaselli & Massimo Vacchetta
suom. Helena Hakola-Loukko
Aviador, huhtikuu 2018

Antonella Tomaselli sanoittaa Hyppysellinen onnea -kirjassa Massimo Vancchettan tarinan (Aviador 2018). Vacchetta on eläinlääkäri, joka löytää elämälleen suunnan hoitaessaan Ninnaksi nimettyä siiliä. Ninnaan tutustuttuaan Vacchetta päätyy perustamaan hoitolan orvoiksi jääneille, sairaille ja loukkaantuneille siileille.

Vacchettan tarina saa uskomaan ihmisten hyvyyteen, myötätuntoisuuteen ja haluun auttaa apua tarvitsevia, sekä siihen, että joskus toivotonkin tapaus voi kääntyä parempaan päin. Se myös osoittaa, että rakkaus toisenlajiseen eläimeen voi antaa ihmisen elämälle merkityksen.

Etiikan ja eläinten oikeuksien kannalta tarina ei päästä lukijaansa helpolla. Vacchettan valinnat laittavat miettimään, mitä eläinrakkaus on. Oikeuttaako kiintymys kesyttämään luonnonvaraisen, apua kaipaavan eläimen tai rajoittamaan meille rakkaaksi tulleen eläimen vapautta elää luonnossa? (Ja mitä vapaus oikeastaan on – vapautta mistä?) Lukiessaan pohtii myös, miten pitkälle vaikeasti sairaan tai pahasti vammautuneen olennon hoitoa kannattaa tai on oikeutettua jatkaa eläimen kärsimyksen lievittämisen näkökulmasta.

Teos on helppo- ja nopealukuinen, muttei erityisen taidokkaasti kirjoitettu. Tarinaltaan se kuitenkin on monenlaisia ajatuksia ja tunteita herättävä. Sen voi lukea viihdyttävänä ja koskettavana hyvänmielenkirjana, mutta se tarjoaa pohjan myös vaikeiden eettisten kysymysten pohdinnalle.