Kirja-arvostelu: Eläinkokeet Suomessa
Paula Hirsjärvi, Marianna Norring & Laura Uotila
Into Kustannus, 2019
Paula Hirsjärven, Marianna Norringin ja Laura Uotilan toimittaman kirjan kirjoittajina on 11 alaan syvällisesti perehtynyttä asiantuntijaa: muun muassa eläinlääkäri, eläinkokeettomia menetelmiä kehittänyt professori sekä kolme aiheeseen perehtynyttä filosofia. Teoksessa käydään läpi muun muassa Euroopan eläinkoedirektiivi ja Suomen eläinkoelainsäädäntö. Mutta miksi eläinkokeisiin luvat myöntävä taho on nimeltään hankelupalautakunta?
Kirjan mukaan koe-eläimiä Suomessa vuonna 2017 olivat hiiri (52 %), kalat (18 %) ja rotta (13 %) sekä muun muassa koira, kaniini, marsu, hevonen ja lammas. Samana vuonna Suomessa tehtiin yhteensä 102 575 toimenpidettä tutkimus- tai opetustarkoituksessa.
Eläimille esimerkiksi aiheutetaan sydänkohtauksia tutkittaessa ihmisille tarkoitettujen lääkkeiden tehoa. Lääkkeiden testaus eläimillä on ongelmallista. Ihmiskeho reagoi lääkeaineisiin eri tavoin kuin eläimen keho. Koe-eläin saattaa sietää jotain lääkeainetta, joka jopa vie ihmiseltä hengen. Eläinkokeet myös aiheuttavat eläimille monenlaista kärsimystä, todetaan kirjassa.
Kirja on hyvin kirjoitettu ja sisältää paljon faktaa. Ilahduttaa myös eettinen ja filosofinen lähestymistapa. Miten eläin tuntee kipua? Onko ihmisellä oikeus aiheuttaa eläimille kärsimystä tieteen nimissä?
Olisin kaivannut kirjaan tarkempaa tietoa siitä, mitä nuo kaikki koe-eläinlaitokset ovat ja missä ne toimivat.
Kirjassa tuodaan esiin myös valoisampia näkymiä. Elinten toimintaa voidaan tutkia ja mallintaa myös solu- ja kudosviljelmien avulla. Muutaman vuosikymmenen kuluttua tullaan ehkä ihmettelemään eläinkokeiden tekoa ”jopa lääketieteen kehitystä hidastaneena käytäntönä”, kirjoittaa filosofian erikoistutkija, dosentti Elisa Aaltola.