Eläintenkouluttaja Tuire Kaimio on tinkimättömästi eläinten asialla
Eläintenkouluttaja, tietokirjailija ja eläinalan vaikuttaja Tuire Kaimio on koko työuransa ajan pyrkinyt edistämään eläinten hyvinvointia.
Juuri nyt eläinten hyvinvointi kaipaa Kaimion mielestä ennen kaikkea eläimiä koskevan lainsäädännön muuttamista.
– Tietyt eläimiä koskevat perusoikeudet, kuten oikeus lajityypilliseen käyttäytymiseen, pitää saada perustuslakiin, Kaimio sanoo.
Kaimion mielestä perustuslakiin pitää kirjata se, että eläimet ovat tuntevia olentoja. Yhä edelleen muut ihmistä lukuun ottamatta ovat lain edessä esineitä. Kun koira ja lammas ovat lainsäädännössä ruohonleikkurin tai kenkäparin asemassa, vaikuttaa se väkisinkin niiden kohteluun.
Töitä eläinten ehdoilla
Eläinten äänen vahvistaminen on ollut Kaimiolla työn alla lapsesta asti. Esiintyviin eläimiin hän tutustui jo taikurin partnerina työskentelevän hoitotätinsä luona.
– He opettivat eläimiä esityksiinsä ja miettivät, miten niiden hyvinvointi saadaan varmistettua kiertueen aikana, Kaimio sanoo.
Eläinsuhde syveni Saksassa, jonne Kaimio muutti perheensä kanssa kymmenvuotiaana. Saksassa Kaimio kävi biologiapainotteista koulua. Biologianopettaja otti Kaimion mukaansa kuvauksiin, joissa käytettiin eläinnäyttelijöitä. Hänen lisäkseen Kaimio on vuosien varrella oppinut ammattiinsa työskentelemällä muidenkin kouluttajien kanssa.
Kaimion tekemistä on ohjannut kaikki vuodet selkeä punainen lanka: hän haluaa ymmärtää, miten eläimet toimivat, tuntevat ja hahmottavat maailmaa. Tällä hetkellä Kaimiolla on työn alla kolme tv-tuotantoa.
Kaimion viime aikojen isommista työprojekteista tunnetuin on Ailo – Pienen poron suuri seikkailu, joka kuvattiin Lapissa suomalais-ranskalaisena yhteistuotantona. Kaimio oli töissä elokuvaprojektissa puolitoista vuotta.
– Ranskalaiset olivat aivan lumoutuneita talvesta ja kaikista luonnon yksityiskohdista, kuten poron hengityksestä.
Kaimio yllättyi tuotannon aikana monta kertaa positiivisesti. Upeat ilmakuvat osoittivat ranskalaisten näkevän suomalaisessa luonnossa kaiken sen upeuden ja arvon, joka on monelle meistä suomalaisista itsestään selvä.
– Elokuva näyttää maailmalle sen, että meillä on täällä vielä joitakin luontaisia alueita ja arvokasta luontoa, joka on suojelemisen arvoista, Kaimio sanoo.
Tuotannon budjetti oli niin suuri, että Kaimio sai tehdä työtään eläinten kanssa rauhassa, vaikka välillä se vei aikaa. Usein taloudellisista syistä päädytään jättämään pois kuvia ja kohtauksia, joiden valmistelu vaatisi esimerkiksi kaksi viikkoa.
– Minulla on hyvä moraali ja tiedän, ettei eläinten hyvinvointi vaarannu tehdessäni niiden kanssa töitä. Kaikissa tuotannoissa se en kuitenkaan ole minä, joka kouluttaa ja ohjaa eläimiä. Monissa tuotannoissa on kovat kustannuspaineet ja minusta on ihmeellistä, ettei tuotantoja valvota mitenkään, Kaimio sanoo.
Lainsäädäntö ei tunne eläinten käyttöä elokuvatuotannoissa, vaikka muut yleisölle esiintyvät eläimet tarvitsevat sirkusluvan. Eläimen kannalta ei ole kuitenkaan eroa katsooko ihminen sitä livenä tai valkokankaalta.
Laki tarjoaisi selkänojan tilanteessa, jossa ohjaaja pyytäisi eläintenkouluttajaa toimimaan eläimelle haitallisella tavalla.
– Jos minua pyydetään laittamaan poronvasa ahman häkkiin, voin vastata, että se on laissa kielletty.
Moni kaipaa neuvoja
Kaimio on tehnyt koko työuransa töitä eläinten kanssa. Millaisia muutoksia hän on nähnyt ihmisten suhtautumisessa eläinten hyvinvointiin näiden vuosien aikana?
– Lemmikinpito on mennyt yleisesti ottaen parempaan suuntaan Suomessa. Kadulla näkee, että koiria osataan nykyään ohjata positiivisella vahvistamisella. Uutena ilmiönä olen nähnyt, miten muualta Suomeen muuttavilla ei ole aina samaa ymmärrystä eläinten hyvästä hoidosta, Kaimio sanoo.
Esimerkiksi eläinten maahantuontisäädökset eivät ole kaikkien tiedossa. Koska monessa muussa maassa eläimiä myydään yhä toreilla, ei siihen tottunut ihminen osaa ajatella, että ilmiössä olisi mitään pahaa.
– Ei ihminen pahuuttaan pidä kanarialintua pienessä häkissä. Eläinten merkitys voi olla ihmiselle todella suuri esimerkiksi itse koettujen kauheuksien jälkeen. Kyse on vain tiedon puutteesta, Kaimio kertoo.
Kaimion mukaan suomalaisten eläinsuojelujärjestöjen eri kielille käännetyille materiaaleille olisi tarvetta.
– Olisi hyvä tehdä ihan yksinkertaisia ohjeita esimerkiksi arabiaksi ja farsiksi, Kaimio toivoo.
Kaimon mukaan ihmiset ovat usein halukkaita ottamaan vastaan neuvoja eläinten parempaan kohteluun, kun asiansa esittää rakentavasti. Suurin osa ihmisistä pitää eläimistään.
– Vaikka eläinten näkökulmasta niitä lyödään laimin, laiminlyönti perustuu usein tietämättömyyteen. Asiat, joihin olen itse kokenut eniten urani aikana pystyneeni vaikuttamaan, ovat tapahtuneet pitkän ajan kuluessa ja yhteistyöllä. Muutos vaatii aikaa, Kaimio sanoo.
Vastakkainasettelu ei tuota tuloksia
Kaimio on oppinut olemaan tinkimätön olematta ärhäkkä. Taidosta on ollut hyötyä muun muassa Nepalissa, jossa Kaimio toimi norsunkouluttajien kouluttajana.
– Moni norsunkouluttaja on oppinut vanhemmiltaan ja isovanhemmiltaan, että paras tapa hallita norsua on pitää se pelossa. Kun kouluttajat saivat itse kokeilla ja nähdä, millaisia tuloksia palkitsemiseen perustuva koulutus tuo, he ottivat uudet opit kiinnostuneina vastaan.
Vastakkainasettelu ja syyttely tuovat harvoin tuloksia eläinsuojelussakaan. Ne lukitsevat eri osapuolet tiukasti poteroihinsa ja eläinten huono kohtelu jatkuu.
Kaimio muistuttaa, että eläimet eivät koskaan pyytäneet, että alamme tehdä päätöksiä niiden puolesta.
– Hevoset eivät ole pyytäneet, että niiden suuhun laitetaan rautaa, selkään satula ja perään rattaat. Eivätkä naudat ole pyytäneet, että niiden poikaset otetaan pois ja niitä jalostetaan tuottamaan mahdollisimman paljon maitoa. Jos joku nyt pyydystäisi pienen kauriin, laittaisi sille rautaa suuhun ja lapsensa istumaan sen selkään, miltä se tuntuisi?
Nimi: Tuire Kaimio
Asuinpaikka: Espoo
Ammatti: Eläintenkouluttaja, tietokirjailija ja eläinalan vaikuttaja
Kirjat: Kaimio on julkaissut yli kymmenen tietokirjaa eläinten kouluttamisesta. Tunnetuimpia ovat Tuikun eläinkoulu, Pennun kasvatus ja Hevosen kanssa -sarja.