”Jos lähdet, niin koiralta lähtee henki” Pelko lemmikin kohtalosta voi estää lähdön turvakotiin
Turvakoteihin hakeutuu vuosittain yli 10 000 ihmistä ympäri Suomea. Taustalla on usein tilanne, jossa turvakotiin pyrkivää henkilöä uhataan väkivallalla. Myös perheen lemmikkiin saattaa kohdistua uhka. Siksi osa turvakotiin pyrkivistä asukkaista haluaisi ottaa lemmikin mukaansa.
Turvakoteihin ei kuitenkaan pääsääntöisesti saa viedä lemmikkejä. Haastavassa tilanteessa olevalle lemmikinomistajalle jää kaksi vaihtoehtoa: joko löytää lemmikille hoitopaikka tai jäädä kotiin raskaan arjen keskelle.
Muutama vuosi sitten Salla (nimi muutettu) oli hankalassa tilanteessa. Parisuhteessa alkoi mennä huonosti, ja puoliso alkoi uhkailla Sallaa, jos tämä ei käyttäytynyt puolison haluamalla tavalla.
– Hän uhkasi tekevänsä väkivaltaa koiralleni, jos en tekisi, kuten hän sanoi. Tavallisinta oli, että hän käski minun tulla heti kotiin, tai muuten hän tappaa koiran, Salla kertoo.
Salla ei uskaltanut edes harkita turvakotiin lähtemistä koiran takia.
– Yhdeltä tuttavaltani mustasukkainen puoliso on tappanut koiran kostoksi erosta.
Sallan koira säästyi lopulta väkivallalta, sillä hyvän tukiverkoston vuoksi Salla pääsi lopulta puolisoaan karkuun koira mukanaan.
Hän uskoo, että ongelma on paljon yleisempi kuin usein ajatellaan.
– Lähisuhdeväkivalta on valitettavan yleistä. Lemmikkejä omistava ei välttämättä harkitse edes kotoa pakenemista, koska jonkun on huolehdittava eläimistä, hän kertoo.
Yleinen pulma
Salla toimii nykyisin aktiivisesti SEYn jäsenyhdistyksessä. Vastaavien tilanteiden varalta yhdistys on toimittanut paikalliselle turvakodille yhteystietonsa ja ohjeistanut turvakotia olemaan yhteydessä, mikäli lemmikki tarvitsee hoitopaikan.
– Jos avunhakija on vähävarainen, pyrimme löytämään eläimelle jostain muualta kuin yhdistykseltä maksuttoman hoitopaikan, Salla kertoo.
Pääkaupungin turvakoti ry:n Helsingin turvakotien vastaava sosiaalityöntekijä Minna Remes-Sievänen tietää, että ongelma on tuttu monessa turvakodissa.
– Pääkaupunkiseudun turvakodeissa asia on esillä kuukausittain. Monesti mietimme, minne saamme kissan, koiran tai muun lemmikin, ja aina välillä turvakotiin tulo jää siitä kiinni, hän kertoo.
Suomesta löytyy Remes-Sieväsen tietojen mukaan vain yksi turvakoti, johon voi ottaa lemmikin mukaan.
– Tiedän, että Porin turvakodissa on huone, johon saa tuoda lemmikin.
Tilanne vaihtelee kaupungeittain. Pääkaupunkiseudulla Mannerheimin Lastensuojeluliitto, joka tuottaa osan turvakotipalveluista, on järjestänyt vapaaehtoisten ringin, josta turvakotien asiakkaat voivat löytää koiran ja kissan hoitajia.
– Olisi todella hyvä, jos lemmikkien saaminen hoitoon olisi helpompaa ja järjestellympää. Turvakotiin lähteminen on muutenkin usein vaikean ja ison päätöksen takana. Siksi olisi tärkeää, ettei lemmikistä tarvitsisi kantaa erikseen huolta, Remes-Sievänen sanoo.
Hoitopaikkaa voi olla vaikea löytää
SEYn jäsenyhdistykset ovat saman ongelman edessä toistuvasti. Lappeenrannan Seudun Eläinsuojeluyhdistyksen entisen varapuheenjohtajan Suvi Rautsialan mukaan moni eläinsuojeluyhdistys tekee yhteistyötä paikallisten turvakotien kanssa.
– Yhdistyksen voi kuitenkin olla haastavaa ottaa eläimiä näissä tilanteissa, joissa tarve tulee akuutisti eteen. Tiloja tai sijaiskoteja ei välttämättä ole vapaana juuri silloin. Lisäksi tautiriski täytyy huomioida, Rautsiala kertoo.
Asiaan liittyy turvallisuuskysymys. Jos eläin otetaan yhdistykselle väliaikaisesti hoitoon, täytyy miettiä tarkkaan, kuka saa tietää sen olinpaikan.
– Sellaista tilannetta, jossa yhdistyksen työntekijä tai sijaiskodin ihmiset joutuvat vaaraan, ei saa tulla eteen. Joskus on mietittävä, voiko edes turvakotiin pakenevalle ihmiselle kertoa eläimen sijaintipaikkaa, koska hän saattaa uhkailtuna kertoa tai muuten lipsauttaa tiedon väärälle henkilölle.
Rautsiala kertoo, että paras vaihtoehto olisi, jos kaupunki tai turvakoti pystyisi tarjoamaan lyhyen väliaikaisen sijoituspaikan eläimille.
– Käytännössä se olisi ihan mahdollista esimerkiksi, jos kaupungit voisivat tehdä sopimuksen jonkin alueella toimivan eläinhoitolan kanssa.
Vaikeita valintoja
Joskus lemmikistä on pakko luopua kokonaan, jotta sekä eläin että ihminen pääsevät turvaan.
– Tällaisia tilanteita tulee eteen, kun eläintä ei ole varaa hoitaa, tai uuteen asuntoon ei saa viedä eläimiä. Tällöin olisi tärkeää, että esimerkiksi turvakodin henkilökunta osaisi neuvoa olemaan yhteydessä eläinsuojeluyhdistykseen, joka voi ottaa eläimen ja etsii sille uuden, hyvän kodin, Rautsiala kertoo.
Hän huomauttaa, että eläin saattaa tulla hyvin vaikeista oloista, joissa sekin on mahdollisesti joutunut väkivallan tai sekasortoisen elämän uhriksi.
– Lemmikillä saattaa olla erilaisia pelkotiloja, fyysisiä vammoja tai sairauksia, jotka on hoidettava kuntoon. Tällaiselle eläimelle voi olla vaikea löytää hoitopaikkaa.
Rautsiala toivoo, ettei kenenkään tarvitsisi luopua lemmikistä tilanteessa, jossa kaikki muu elämä on jo hajonnut.
– Varsinkin, jos vaihtoehtojakin on olemassa ja kyse on vain siitä, että osataan auttaa, neuvoa tai joku maksaa hoidon. Meillä oli yhdistyksessä kerran sellainenkin tilanne, että lapsen lemmikki otettiin hoitoon, kun perheen vanhempi oli sairaana ja toinen vanhempi ei kyennyt hoitamaan lasta eikä tietenkään lemmikkiä. Lapsi otettiin sijaiskotiin ja samalla lemmikki tuli yhdistykselle, koska katsottiin, että olisi lapselle hirveää joutua luopumaan kaiken lisäksi vielä rakkaasta lemmikistäkin. Lapsi sai sitten sijoitusaikana jopa tavata lemmikkiään, ja se oli ehdottomasti hieno ratkaisu.
Yhteistyötä tarvitaan
Suvi Rautsiala muistuttaa, että hoitopaikan etsintää hankaloittaa usein myös se, ettei turvakodin turvaa tarvitsevalla lemmikinomistajalla ole aina paljon rahaa käytettävissä.
– Tämä aiheuttaa pulmia yksityisten hoitoloiden kanssa, jos esimerkiksi eläinsuojeluyhdistys ei tule apuun ja sitoudu maksamaan eläimen hoitokuluja. Hoitola saattaa myös olla kaukana, ja jos lemmikinomistajalla ei ole autoa, lemmikin hoitoon saaminen voi olla lähes mahdottomalta tuntuvan työn takana.
Turvakotien henkilöstön on tärkeää tietää, miten paikallinen eläinsuojeluyhdistys voi auttaa ja miten eläinsaadaan hoitoon.
– Moni ei välttämättä edes tiedä, että eläinsuojeluyhdistyksiä on olemassa ja että ne voisivat auttaa tällaisissa tilanteissa. Sellaisen ihmisen, joka ei ole eläinihminen, voi olla vaikea hahmottaa, miten tärkeä oma lemmikki voi olla esimerkiksi jaksamisen takia.
Rautsiala oli itse muutama vuosi sitten yhteydessä paikallisen turvakodin johtajaan ja työntekijään.
– Sovimme hänen kanssaan tapaamisen, ja kävin turvakodilla juttelemassa asioista sekä viemässä erilaisia SEYn esitteitä eläimistä ja niiden hoidosta. Silloin kerroin alueen hoitoloista ja annoin yhteystiedot, jotta heillä oli heti jotain kättä pidempää, jolla lähteä etenemään, jos vastaan tulee asiakas, jolla on tarve saada eläimet hoitoon.
Viranomaisilla on tarvetta eläinsuojeluosaamiselle monenlaisissa tilanteissa.
– Olen kuullut, että esimerkiksi ambulanssikuski on joutunut taluttelemaan hevosta. Kaikilta viranomaisilta lemmikinhoitajaksi hyppääminen ei luonnistu, joten olisi hyvä, jos he tietäisivät, mihin tahoon kannattaa ottaa tällaisessa tilanteessa yhteyttä.
