EU voisi olla eläimille mahdollisuus
Ehdoton enemmistö eurooppalaisista on sitä mieltä, että eläimiä pitäisi suojella paremmin. Erityisen huolissaan EU-kansalaiset ovat tuotantoeläinten olosuhteista. Eurooppalaisten asenteita selvittäneen parin vuoden takaisen Eurobarometrin mukaan yhdeksän suomalaista kymmenestä haluaa, että tuotantoeläimiä suojeltaisiin nykyistä paremmin.
EU:lla on paljon valtaa vaikuttaa eläintenpitoon. Eurooppalaisella yhteistyöllä onkin saatu paljon aikaan. Ilman eläinten ystävien yhteisiä ponnistuksia todennäköisesti sikaemakoita saisi vieläkin pitää koko elämänsä häkeissä, munijakanoja pidettäisiin edelleen virikkeettömissä, ahtaissa häkeissä, julmin tavoin tapettujen kanadalaishylkeiden nahkoja olisi myynnissä Euroopassa, lintuja saisi pyytää verkoilla ja muita eläimiä jalkaraudoilla. Esimerkkejä EU:n saavutuksista löytyy runsaasti lisää.
EU on monilla tavoin eläinsuojelun edelläkävijä maailmassa. Esimerkiksi kauppasopimukset ovat nykyisin tärkeä keino, joilla pystytään viemään korkeampia eläinten hyvinvointistandardeja kolmansiin maihin. Samalla kauppasopimuksilla on mahdollista varmistaa, että EU:n eläintenpitosäännökset eivät muodosta kilpailuestettä EU-maiden viennille. Erityisesti teuraseläinten kuljetukset järkyttävissä olosuhteissa EU:n ja kolmansien maiden välillä ovat saaneet runsaasti julkisuutta ja herättäneet kansalaisten vakavan huolen teuraseläinten puolesta, ja eläinsuojelijat ympäri Euroopan kampanjoivat jatkuvasti tilanteen ratkaisemiseksi.
Hyvistä vaikutusmahdollisuuksista huolimatta EU käyttää vaikutusvaltaansa puutteellisesti. Tieteellisestä näytöstä ja kansalaisten vahvasta tuesta huolimatta nykyinen EU-lainsäädäntö jättää ulkopuolelle lukuisia eläinlajeja. EU-lainsäädäntöä ei ole ollenkaan muun muassa 340 miljoonalle vuosittain tarhatulle lihakanille, 170 miljoonalle ankalle, 150 miljoonalle kalkkunalle, 83 miljoonalle lampaalle eikä kymmenelle miljoonalle vuohelle. Myöskään lohille ja taimenille, joita kasvatetaan ruoaksi peräti 1,4 miljardia yksilöä vuodessa, ei ole olemassa EU-lainsäädäntöä.
Myös luonnonvaraiset eläimet, hevoset ja seuraeläimet ovat vailla EU-lainsäädäntöä. Villieläinten viihdekäyttöä tai suoranaisia julmuuksia niitä kohtaan ei ole mitenkään rajoitettu EU-lainsäädännössä. Esimerkiksi erilaisten ansojen, kuten liima-ansojen ja narujen, käyttö EU:ssa on yhä sallittua.
EU:n yhteinen maatalouspolitiikka CAP on EU:n yhteinen maataloustukijärjestelmä, joka on yksi merkittävimmistä tuotantoeläinten kohteluun vaikuttavista kokonaisuuksista. Järjestelmää ollaan uudistamassa, ja uusien europarlamentaarikkojen yksi tärkeimmistä tehtävistä eläinten puolesta on varmistaa, että eläinten hyvinvointi on yksi seuraavan maataloustukijärjestelmän ohjelmakauden pääasioista.
Peräti seitsemän eläinsuojelujärjestöjen eläinten hyvinvointisitoumuksen allekirjoittanutta suomalaista eurovaaliehdokasta valittiin toukokuun lopulla käydyissä vaaleissa Euroopan parlamentin jäseniksi. Tämä on erinomainen tulos Suomen osalta, ja kertoo siitä, että eläinten asiat ovat yhä useampien päättäjien agendalla. Maataloustukijärjestelmän uudistamisen lisäksi tärkeitä eläinten puolesta ajettavia asioita uusille parlamentaarikoille ovat esimerkiksi kaikkia eläimiä koskevan puitelain säätäminen ja teuraskuljetusten merkittävä vähentäminen niin EU:n sisällä kuin ulkopuolella.
Maria Lindqvist on SEYn viestintäpäällikkö.
