Tavoitteena häkitön elämä: Virikehäkit eivät juuri lisänneet kanojen hyvinvointia
Paperilla virikehäkki kuulostaa varsin hyvältä. Kanoilla on häkissään pesä, orsia ja kuopsutuspaikka, ja kuten tuotantomuodon nimikin antaa ymmärtää, kaikenlaista pikkupuuhaa olisi tarjolla.
Käytännössä virikehäkki ei ole kovin kummoinen parannus häkkiin suljetun kanan näkökulmasta. Virikehäkissä kanalla on hyvin vähän tilaa liikkua. Neliömetrin kokoisella alueella saa olla 13 kanaa, ja yhdessä virikehäkissä on yleensä 40–50 lintua. Virikehäkissä on verkkopohja, ja virikkeetkin ovat melko nimellisiä eläimelle, jolla on luontainen tarve nokkia ja kuopsutella maata.
– Pehku on pala muovimattoa ja munintapesä on muovisuikaleilla rajattu nurkka. Orsi on lattianrajaan sijoitettu tanko, ja on kyseenalaista, mahtuvatko kaikki kanat edes käyttämään sitä. Kanalla on useita käyttäytymistarpeita, joita se ei pysty häkissä toteuttamaan joko ollenkaan tai huomattavasti heikommin kuin lattiakanalassa, SEYn toiminnanjohtaja, eläinlääkäri Kati Pulli listaa ja viittaa muun muassa pesän rakentamiseen, valinnanmahdollisuuteen sekä hiekkakylpyihin.
Virikehäkin tilanahtaus vaikeuttaa myös esimerkiksi siipien venyttelyä, sukimista ja muuta liikkumista ja vaikuttaa siten myös kanan luuston kuntoon.
Ongelmattomia lattiakanalatkaan eivät suuren lintumääränsä takia ole, mutta niissä kanat pystyvät toteuttamaan paremmin monia käyttäytymistarpeitaan kuin häkkikanaloissa. Lattiakanaloissa kanojen liikkuma-alueena on koko kanala. Kanaloissa on pehkua, pesät munimista varten ja osassa kanaloista myös korkealla sijaitsevat orret. Eläintiheys uusissa lattiakanaloissa on yhdeksän kanaa per neliömetri.
Emokanat näkyviksi
SEYn tämänvuotinen pääkampanja tähtää tuotantoeläinten häkkikasvatuksen lopettamiseen. SEY ja 120 muuta ympäristö- ja eläinsuojeluorganisaatiota ympäri Euroopan ovat mukana End the Cage Age -kansalaisaloitekampanjassa, jonka tavoitteena on lopettaa ruoan tuotannossa käytettävien eläinten kasvattaminen häkeissä koko Euroopassa.
Kana on kampanjassa hyvin merkittävässä roolissa, ja tavoite häkittömästä elämästä koskee myös kananmunatuotannon ja broilerifarmien näkymättömiä: emokanoja. Emokanoja saa edelleen pitää perinteisissä, varustelemattomissa häkeissä, ja niitä suojelee eläinsuojelulaki pääperiaatteineen, mutta ei mikään tarkempi säädös.
Eläinsuojelulakikin ohittaa emokanat kokonaan, vaikka niiden elinolosuhteisiin liittyy monia hyvinvointiongelmia.
– Tulemme pitämään kampanjaa esillä sekä julkisesti että keskusteluissa päättäjien kanssa. Pyrimme siihen, että saamme kulutuksen, yritysyhteistyön ja lainsäädännön kautta lopetettua kanojen kasvattamisen häkeissä, Pulli päättää.
Kuvitus: Mia Ylisuutari
Tuottajat ahdingossa
SEY ja Animalia kampanjoivat yhdessä Irti mun munista -iskulauseella jo vuonna 2008. Tuolloin tavoitteena oli kannustaa kuluttajia ja kauppiaita luopumaan kokonaan häkkimunien käytöstä ja myynnistä.
Kampanjan taustalla oli vuonna 2012 voimaan tullut EU-direktiivi, joka kielsi kanojen kasvatuksen perinteisissä häkkikanaloissa. Sen myötä tuottajien piti valita, siirtyvätkö he varusteltuihin häkkeihin eli virikehäkkeihin vai lattiakasvatukseen. Valtaosa suomalaisista tuottajista valitsi virikehäkit.
Kysyntä on sen jälkeen siirtynyt yhä voimakkaammin kohti lattiakanaloiden ja luomukanaloiden munia samalla kun virikehäkkimunien kysyntä on hiipunut voimakkaasti. Trendi on sama maailmalla.
Suomen kanaloista silti noin 60 prosenttia on virikehäkkikanaloita.
– Tuottajat, jotka ovat valinneet häkit, alkavat olla ahdingossa, kun häkkimunat menevät yhä huonommin kaupaksi. Olisin toivonut, että poliitikot ja tuottajajärjestöt olisivat toimineet vähän kaukonäköisemmin, Pulli lisää.
Tämänhetkisen kampanjan aikana SEY pyrkii vaikuttamaan kuluttajien ja kaupan keskusliikkeiden ohella poliitikkoihin, jotta maatalouden investointituet ohjattaisiin lattiakanaloihin siirtyville tuottajille virikehäkkien sijaan.
Joissain EU-maissa, kuten Saksassa, virikehäkit on kielletty kokonaan. Pullin mukaan vastaavaa keskustelua käydään monessa muussakin maassa. Suomessa näillä näkymin vuonna 2021 voimaan tuleva eläinten hyvinvointilaki ei ole kieltämässä virikehäkkikanaloita.
Tulevaisuuden suunta
Yritykset uskaltavat toimia, vaikka poliitikot empivätkin. Syksyllä 2016 ruokakauppaketju Lidl ilmoitti luopuvansa virikehäkkimunista, ja myyntiin jäi vai vapaan kanan ja luomumunia. Linjaus ulottui kaikkiin Lidlin omien merkkien tuotteisiin, kuten valmisruokiin ja leivonnaisiin.
Kauppaketjun päätökseen vaikutti suomalaisten kuluttajien yhä suurempi kiinnostus ruoan alkuperää, tuotantotapoja ja tuotantoeläinten oloja kohtaan.
– Haluamme linjauksellamme auttaa tekemään vastuullisemmista tuotantotavoista valtavirtaa. Lidlin päätös luopua virikehäkkikanaloissa tuotetuista kananmunista perustui myös kansainvälisesti nähtävissä olleeseen kehitykseen. Muualla Euroopassa siirtyminen häkittömään kananmunantuotantoon on ollut selkeä kehityssuunta jo pitkään, Lidlin vastuullisuusasiantuntija Riikka Pöllänen huomauttaa.
Lidlin ilmoitus herätti mediassa ja sosiaalisessa mediassa runsaasti keskustelua puolesta ja vastaan. Esimerkiksi Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK syytti saksalaisketjun toimintaa tekopyhäksi.
Pöllänen paljastaa, että Lidl suunnitteli ja toteutti muutoksen hyvässä yhteistyössä pitkäaikaisten tavarantoimittajiensa kanssa, jotka olivat jo ennen kauppaketjun linjausta panostaneet vapaan kanan munien tuotantoon.
Asiakkailta Lidl on saanut linjauksestaan ainoastaan kiitettävää palautetta.
– Se osoittaa, että päätöksemme oli oikea ja tulevaisuuden suunta. Luopuminen virikehäkkikanalan munista ei ole laskenut kananmunien kysyntää, vaan kuluttajat ovat siirtyneet ostamaan vapaiden kanojen munia. Myös luomukananmunien myynti on kasvussa, Pöllänen summaa.
Myös Kesko on ilmoittanut luopuvansa virikehäkkimunista vuoteen 2026 mennessä. Lisäksi Kesko kannustaa tuottajia luopumaan virikehäkeistä maksamalla tästä vuodesta alkaen lisähintaa vapaan kanan ja luomumunien tuottajille.
Näin ollen Suomessa on enää yksi iso kauppaketju, jonka valikoimiin virikehäkkimunat yhä kuuluvat.
Kauppojen ohella Suomen suosituin kananmunamerkki Kultamuna uudisti viime vuonna konseptiaan ja luopui samalla häkkimunista. Myös R-kioski on ilmoittanut luopuvansa häkkikananmunista lähivuosina.
Luomumuna: Munivat kanat elävät vapaina lattiakanaloissa. Kanat pääsevät ulkotarhaan sään salliessa vähintään kesäkuun alusta lokakuuhun. Neliömetrin alueella saa olla enintään kuusi kanaa.
Ulkokanalamuna eli free range -muna: Tuotetaan lattiakanaloissa, joissa kanat saavat kulkea päiväsaikaan vapaasti ulkona kesät talvet. Ulkona kanat voivat liikkua laajalla laidunalueella.
Vapaan kanan muna eli lattiamuna: Kanat liikkuvat vapaasti lattiakanalassa, jossa linnut saavat kuopia, kylpeä pehkuissa, istua orsilla ja munia pesiin. Neliömetrin alueella saa olla enintään 7–9 kanaa.
Virikehäkkimuna: EU-direktiivin mukainen minimitaso kanojen pidolle. Kanat elävät häkeissä, joita on useissa kerroksissa. Häkkien virikkeisiin kuuluvat munintapesät ja pehkua nokkimista ja kuopimista varten. Orret on sijoitettu hieman häkin lattian yläpuolelle. Neliömetrin kokoisella alueella saa olla 13 kanaa.
Lähde: Lidl
