Näkökulma

Takana yli sata vuotta eläinsuojelutekoja

SEY perustettiin aikana, jolloin työhevoset olivat yleisiä ja niiden pidossa oli suuria ongelmia rahanpuutteen ja tietämättömyyden takia.
01.12.2017 Annukka Seppävuori 3 min
Huonokuntoisten työhevosten auttaminen työllisti yhdistystä alkuaikoina paljon.
SEY perustettiin aikana, jolloin työhevoset olivat yleisiä ja niiden pidossa oli suuria ongelmia rahanpuutteen ja tietämättömyyden takia.
01.12.2017 Annukka Seppävuori 3 min

SEYllä on takanaan pitkä tie suomalaisen eläinsuojelun puolesta. Suomen 100-vuotisjuhlan aikaan on hyvä pysähtyä pohtimaan, miten eläinsuojelu on kehittynyt maassamme. Vuonna 1901 perustettu Suomen Eläinsuojeluyhdistys oli jo ehtinyt vakiinnuttaa toimintansa Suomen itsenäistyessä.

SEY perustettiin aikana, jolloin työhevoset olivat yleisiä ja niiden pidossa oli suuria ongelmia rahanpuutteen ja tietämättömyyden takia. Yhdeksi SEYn ydintehtäväksi muodostui hevosenlihan menekin edistäminen, sillä huonokuntoisten eläinten omistajia haluttiin kannustaa päästämään eläimensä pois tuskistaan. Pontimena SEYn synnylle toimi kuitenkin vivisektio, jonka vastustamisen yhdistyksen perustajat kokivat tärkeäksi. Vivisektio on tieteellisessä tarkoituksessa suoritettua elävän eläimen elinten leikkaamista.

Eläinsuojeluteemat ovat säilyneet vuosikymmenestä toiseen, mutta edistystäkin tapahtuu. Vivisektio on laissa kielletty, vaikka koe-eläimille tehdään vielä paljon tarpeetonta kipua ja tuskaa tuottavia toimenpiteitä. Hevoset tarvitsevat yhä apuamme, mutta nälkiintyneiden työhevosten sijaan toiminnan kohteena ovat yksinäiset ja liikalihavat hevoset sekä hevosen hyvän kohtelun edistäminen. SEYn ei enää tarvitse toimia nautojen loisten hävittämiseksi, mutta työtämme vaaditaan liikkumista estävien rakenteiden, kuten parsinavettojen ja emakkohäkkien, sekä ilman kivunlievitystä tehtävien toimenpiteiden, kuten porsaiden kastraation ja vasikoiden nupoutuksen, kieltämiseksi laissa.

Kuva kansalaisaloitteen luovutustilaisuudesta v. 2013
SEY oli myös mukana keräämässä Suomen ensimmäistä kansalaisaloitetta, joka luovutettiin eduskunnalle vuonna 2013.

 

Suomen Eläinsuojeluyhdistyksellä oli keskeinen rooli Suomen ensimmäisen eläinsuojelulain synnyssä vuonna 1934.

Suomen Eläinsuojeluyhdistyksellä oli keskeinen rooli Suomen ensimmäisen eläinsuojelulain synnyssä vuonna 1934. Ilman SEYn sinnikkyyttä yhtenäinen eläinsuojelulaki olisi jäänyt syntymättä.

Eläinsuojelulainsäädäntöä on vuosikymmenten varrella uusittu ajoittain, ja siihen vaikuttaminen on edelleen yksi SEYn tärkeimmistä tehtävistä. Eläinsuojelulakia uudistetaan jälleen, ja SEY on ollut edustaja muun muassa eläinsuojelulainsäädäntötyötä ohjaavassa työryhmässä. SEY on aktiivisesti nostanut julkiseen keskusteluun eläinsuojelulain kipeimpiä uudistustarpeita. Yksittäisiä tavoitteita on noin 150. Sen perusteella, mitä tulevan lain sisällöstä tässä vaiheessa tiedämme, on lakiin tulossa useita keskeisiä SEYn ajamia uudistuksia, joita tuskin olisi lakiin kirjattu ilman sinnikästä vaikuttamistyötä.

SEYssä on aina toimittu eläinten puolesta suurella sydämellä. Nykyään SEY on moderni ja aikaansaava järjestö, joka on ammattimaisen toimintansa, aktiivisten jäsenyhdistystensä sekä asiantuntevien eläinsuojeluneuvojiensa ja muiden vapaaehtoistensa ansiosta tunnettu ja Suomen suurin eläinsuojelujärjestö, jota kuullaan asiantuntijana niin poliittisessa päätöksenteossa, eläinten hyvinvointia käsittelevissä neuvottelukunnissa kuin mediassakin. Myös jokainen jäsen ja muu tukija on mukana työssä omalla panoksellaan. Kiitetään itseämme tänään, jotta jaksamme taas huomenna tarttua haasteisiin – Eläinten puolesta.

 

i

Annukka Seppävuori on SEYn viestinnän asiantuntija.

Skip to content