Miljoonan kehräyksen kissa Romeo pelastui karmeista oloista
Keväällä 2014 kymmenet kissat odottivat pääsyä Pirkanmaan eläinsuojeluyhdistyksen sijaiskoteihin. Kissoista yksi oli Romeo, josta meille tuli alun perin huhtikuussa soitto suoraan omistajalta. Tuolloin sille ei kuitenkaan ollut tarjota paikkaa. Romeo päätyi myöhemmin yhdistyksen hoteisiin eläinsuojeluilmoituksen perusteella.
Suomen eläinsuojelukenttä koostuu suurimmaksi osaksi vapaaehtoisista yhdistysaktiiveista. Varsinaisia eläinsuojeluviranomaisia ovat valvontaeläinlääkäri, poliisi ja terveystarkastajat. Kuvion ongelmallisuus valkeni minulle vappuna 2014, kun seisoin kerrostaloasunnon oven ulkopuolella ja tiesin omistajan jo lähteneen uhkaamaansa kahden viikon reissuun – vaikka kissan noutoaika oli jo ennalta sovittu juuri tälle päivälle.
Koska tilanne ei ollut akuutti, sen hoitaminen meni seuraavalle arkipäivälle – maanantaille. Kissa huusi minulle asunnosta postiluukun kautta. Naapuri kertoi, ettei ollut nähnyt asukasta päiviin.
Koko tilanteen karmeus paljastui vasta maanantaina, kun valvontaeläinlääkäri meni asuntoon sen haltijan kanssa. Vuoden ikäinen kollipoika naukui nälkäänsä. Nälkä sillä varmasti oli, sillä ensimmäisessä punnituksessa vaakaan kilahti 1 600 grammaa. Mainittakoon, että usein 12-viikkoinen kissanpentu on jo saman painoinen.
Tarkastushetkellä kissalla ei ollut saatavilla vettä, ruokaa tai edes hiekkalaatikkoa. Virtsatulehdus, katkenneet yläkulmahampaat, murtunut ja luutunut lantio, häntämurtuma, flunssa ja silmätulehdus. Selän nikamat pystyi laskemaan helposti. Kissan kunto oli huono ja se sai ensimmäisenä antibioottikuurin.
Kaikesta huolimatta pieni kissaherra taapersi kuljetusboksista istumaasentoon, naukaisi minulle ja alkoi kehrätä unisesti. Ruoka onneksi maistui. Herralle ei kuitenkaan saanut heti antaa liikaa ruokaa, vaikka mieli teki. Kissalle piti antaa pieniä aterioita useasti, ettei sen elimistö menisi shokkitilaan.
Illan makasin kylpyhuoneen lattialla kehräävä kissa rintani päällä. Koska tämän herran rakkaus oli suurta, Romeo-nimi oli kuin itsestäänselvyys.
Rikki
Romeo selvisi ensimmäisestä yöstä – ja useista muista. Se kasvoi ja voimistui hienosti. Mitä enemmän painoa tuli, sitä selvemmäksi kuitenkin kävi, että kissan kävelyssä oli jotain vikaa. Eläinlääkärin perustarkastuksessa huomattiin, että Romeon lantio oli luutunut väärin. Tämä ei ollut millään tavalla pikkujuttu, vaan saattoi pahimmassa tapauksessa olla aiheuttanut jo peruuttamatonta tuhoa. Yksi väläytetyistä vaihtoehdoista oli eutanasia. Tilanne piti kuitenkin selvittää, joten varasimme ajan röntgeniin.
Kurkussani oli iso pala, kun kissasta otettiin kuvia ja eläinlääkäri mutristeli suutaan. Löydökset olivat musertavat. “Kissan takaraajojen lihakset ovat heikosti kehittyneet ja takaraajat hieman virheasentoiset (hajavarpaiset). Myös eturaajat ovat hajavarpaiset. Kissa kävelee takajaloillaan jäykän oloisesti. – – Röntgenkuvissa todettiin seuraavia muutoksia: Vasen reisiluun pää murtunut tai synnynnäisesti puuttuu. – – Viimeinen lannenikama muuttunut tai murtunut; muuttunut nikama luutunut oikean puoleiseen suoliluuhun kiinni – aiheuttaa vinon lantion ja alueelle jäykkyyttä. Hännässä useita synnynnäisiä häntämutkia tai murtumia.”
Jännitys purkautui itkuna, kun eläinlääkäri sanoi, että löydöksistä huolimatta hän kokee, että kissalla voi olla vielä hyvä elämä edessään. Tilannetta tulisi seurata jatkossakin tarkasti, mutta mahdollisesti onnellisia ja kivuttomia vuosia olisi edessä vielä useita, ellei jopa kymmeniä. Romeolle voitiin antaa vielä mahdollisuus.
Kolmikiloinen hyvinvoiva kolli
Romeosta kuoriutui varsinainen jätkänpätkä seuraavien viikkojen aikana. Herra pyöristyi komeaksi kolmikiloiseksi kolliksi. Sen isompaa siitä tuskin tuleekaan. Romeolle löytyi koti varsin nopeasti, mutta oikeudenkäynti tapauksesta käytiin vasta vuonna 2016. Omistajalle vaadittiin ankaraa sakkorangaistusta ja vähintään kolmen vuoden eläintenpitokieltoa.
Pirkanmaan käräjäoikeuden tuomion pöytäkirjat ovat musertavaa luettavaa. “– – on tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta – – kohdellut kissaansa julmasti ja tarpeetonta kipua, kärsimystä ja tuskaa aiheuttaen siten, että kissa on jätetty yli viikon ajaksi täysin hoidotta niin, ettei kissalla ole ollut lainkaan vettä ja ruokaa – –. Lisäksi kissalla on todettu sairaus, joka oli jätetty hoitamatta eikä kissan puhtaudesta ollut huolehdittu asianmukaisesti.”
Romeon entinen omistaja tuomittiin 300 euron sakkoihin ja kolmen vuoden määräaikaiseen eläintenpitokieltoon. Kaikeksi onneksi kissan henki säilyi.
Suomen eläinsuojelulainsäädäntöä uudistetaan parhaillaan. 20 vuotta vanha laki on auttamattomasti vanhentunut, ja se näkyy myös Romeon kaltaisissa tapauksissa sekä niiden ennaltaehkäisyn vaikeutena.
Romeon entinen omistaja sai eläintenpitokiellon, mutta kieltoa ei käytännössä pystytä kunnolla valvomaan. Rikoksentekijän nimi on määrätyn ajan eläintenpitokieltorekisterissä, mutta eläintenpitokieltorekisteriotteen tilaus maksaa 22 euroa eläinten myyjille, myös eläinsuojelutoimijoille.
Romeon kaltaisissa tapauksissa eläinsuojeluilmoitusten tekemisen tärkeys korostuu, sillä lemmikkieläinten pitopaikkoihin tehdään eläinsuojelutarkastuksia vain epäilyn perusteella. Ilmoitus tulee tehdä aina, kun on syytä epäillä, että eläimen hyvinvointia laiminlyödään. SEYn vapaaehtoiselta eläinsuojeluneuvojalta voi tarvittaessa saada apua myös eläinsuojeluilmoituksen tekoon.
