Artikkelit

Tuotantoeläinten vedensaanti hiertää tuottajia – SEY haluaa turvata veden kaikille

Eläinsuojelulakia ollaan parhaillaan uudistamassa, ja erääksi lakivalmistelun kiistakapulaksi on muotoutunut tuotantoeläinten vedensaanti.
10.05.2017 Jukka Vuorio
Turkisalan mielestä eläimet eivät tarvitse juoksevaa vettä, vaan niille riittäisi esimerkiksi jääkalikan nuoleskelu. SEY vaatii, että ihmisen hoidossa olevilla eläimillä on jatkuvasti sulaa vettä juotavaksi.
Eläinsuojelulakia ollaan parhaillaan uudistamassa, ja erääksi lakivalmistelun kiistakapulaksi on muotoutunut tuotantoeläinten vedensaanti.
10.05.2017 Jukka Vuorio

Eläinsuojelulakia ollaan parhaillaan uudistamassa, ja erääksi lakivalmistelun kiistakapulaksi on muotoutunut tuotantoeläinten jatkuvan, juomakelpoisen veden saanti.

SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto vaatii lakiin kirjattavan, että eläinten pysyvissä pitopaikoissa jokaisella eläimellä tulee olla jatkuvasti juomakelpoista vettä tarjolla. Turkisalan mukaan eläimille riittäisi esimerkiksi jää.

– On kiinnostavaa, että juuri tämä asia nousee sieltä esiin niin vahvasti. Riittävä veden saanti on tietenkin elintärkeä asia eläimille, mutta vaikean keskustelusta tekee se, että tieteellistä tutkimusta juomiskäyttäytymisestä ei juuri ole. Eläinlajin päivittäinen vedensaanti tunnetaan, mutta kuinka monessa annoksessa eläinten olisi juomansa saatava ja onko eläimelle haittaa, jos juomavettä ei ole vapaasti saatavilla, pohtii kliininen opettaja Laura Hänninen eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta.

Hännisen erikoisosaamisen alaa ovat muun muassa naudat ja vasikat ja niiden hyvinvointi ja sairauskäyttäytyminen.

– Jos puhutaan kylmäkasvatusolosuhteista ja vaikkapa talvitarhatuista hevosista, huskytarhoista, turkiseläimistä tai vasikoista igluissa, niin näillä eläimillä ei edelleenkään ole aina vapaasti sulaa vettä tarjolla. Lämmittämättömiä kasvatusolosuhteita pidetään kuitenkin monelle lajille parempina pitomuotoina kuin sisätiloja, joissa sulan ja jatkuvan veden saanti olisi helpointa järjestää.

Uuden eläinsuojelulain muotoiluja pohdittaessa erityisesti turkiseläinelinkeino vastustaa jatkuvaa juomakelpoisen, eli sulan veden saantia kaikille eläimille. Ala vetoaa jatkuvan juomaveden aiheuttamiin kustannuksiin.

Hänninen toteaakin eläintenpidon kulminoituvan aina lopulta talouteen.

– Jos vapaa vedensaanti olisi taloudellisesti mahdollista, niin eihän sitä kukaan vastustaisi.

Turkisala on pyrkinyt esittämään, että eläimen ei tarvitsisi saada sulaa vettä, vaan niille riittäisi esimerkiksi myös jää. Mitä mieltä tutkija Hänninen on?

– En osaa sanoa. Olen itse työskennellyt enemmän suurten kotieläinten kanssa, ja ne kyllä juovat mieluummin hieman lämmitettyä vettä.

Vaikka eläinten juomiskäyttäytymistutkimus on puutteellista, riittää epäilyskin janontunteen haitallisuudesta siihen, että monet asiantuntijat mieluiten turvaisivat eläinten vedensaannin.

– Kun meillä on olemassa epäilys siitä, että vapaan vedensaannin rajoittaminen voi olla haitallista, niin lähtisin siitä, että vettä olisi hyvä olla vapaasti saatavilla.

Kysymystä uuden eläinsuojelulain juomavesimuotoilusta Hänninen miettii pitkään. Lopulta hän palaa asiaan tekstiviestillä.

Hännisen mukaan tulevaan lakiin pitäisi kirjata, että ihmisen hoidossa olevilla eläimillä tulisi olla jatkuvasti juomakelpoista vettä tarjolla vakituisessa pitopaikassaan.

– Kirjoittaisin vapaan veden vaatimuksen lakiin. Siitä voisi perustellusti joustaa joissakin kylmäkasvatusolosuhteissa, jos eläinten hyvinvointi ei tutkitusti heikkene. Tai tietysti myös silloin, jos puhutaan eksoottisemmista eläinlajeista, jotka saavat kosteuden ravinnosta.

SEY: Edes eläinten perustarpeet tulisi tyydyttää

SEYn toiminnanjohtajan, eläinlääkäri Kati Pullin mielestä lähtökohdan eläinsuojelulain uudistamiselle täytyy joka kohdassa olla eläinten hyvinvointi.

Pullin mukaan tutkimustiedon puute ei saa estää tuotantoeläinten pääsyä sulan juomaveden äärelle.

– Jos on syytä epäillä, että sulan juomaveden puutteesta on haittaa eläimille, silloin täytyy noudattaa varovaisuusperiaatetta. On erittäin ongelmallista, jos olojen parantamista halutaan estää tutkimustiedon puutteeseen vetoamalla.

SEYn tavoitteena ei ole vähentää eläinten talvijaloittelun määrää, päinvastoin. Sen vuoksi järjestö puhuu sulan juomaveden vaatimuksesta ensisijaisesti eläinten pysyvässä pitopaikassa.

Osa eläintuottajista on yrittänyt perustella sulan juomaveden vastustamistaan muun muassa sillä, että ajatus juomaveden vapaasta saannista on hyvin pohjoismainen ilmiö. Suuressa osassa maailmaa tuotantoeläinten olot ovat huonommat kuin Suomessa.

– Tämä on hyvin huono perustelu eläinten olojen kehittämistä vastaan. Ovathan monet muutkin asiat pohjoismaiden ulkopuolella huonommin, mutta emme silti täällä lopeta niiden kehittämistä.

Nykyinen hallitus on linjannut, ettei eläinsuojelulain uudistaminen saa aiheuttaa kustannuksia eläintuottajille. Kirjaimellisesti otettuna linjaus tekee lain kehittämistyön erittäin hankalaksi, ellei mahdottomaksi.

Pulli harmittelee, että vaikka nyt olisi tilaisuus tehdä merkittäviä parannuksia lakiin, ne uhkaavat jäädä toteutumatta taloudellisen voitontavoittelun vuoksi.

– Siihen se aina törmää. Jos joku asia maksaa mitään, se todennäköisesti maksaa eläintuottajien mielestä liikaa. Tämä on todella epäreilu asetelma eläinten kannalta. Kun eläimiä hyödynnetään, niin edes niiden perustarpeet tulisi tyydyttää.

MTK: Eläinsuojelulain huomioitava tuottajat

Myös Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK myöntää, että tuotantoeläinajattelussa mennään usein tuottajien kukkaro kärkenä.

Eikö MTK lähesty asiaa eläinten hyvinvointi edellä, MTK:n tuotantoeläinten terveyden ja hyvinvoinnin asiantuntija ?

– Sulan veden saannin vaatimuksen taustalla on pitkälle valvonta ja sen vaikeudet, ei selkeät eläinsuojeluongelmat. Tällä hetkellä säädökset vaativat ’riittävän’ vedensaannin tuotantoeläimille lukuun ottamatta tiettyjä erityistapauksia, kuten vasikat, sairaat eläimet ja possut, joilla on jatkuvan veden saannin vaatimus.

Suojala vakuuttaa, että MTK haluaa eläinsuojelulaista maailman parhaan, mutta kuitenkin sellaisen, joka huomioi lähtökohtaisesti myös tuottajat.

– Juomavesi on yksi täydentävien ehtojen kohdasta ja jos jatkuvan sulan veden vaatimus tulee lakitasolle, se tulee tarkoittamaan varsinaista sanktioloukkua tuottajalle, vaikka eläimillä olisikin kaikki hyvin tarkastushetkellä. Suomi on pitkä maa ja ilmasto on mitä on, jolloin talviaikaan jatkuva sulan veden vaatimus kaikille eläimille tulee aiheuttamaan väistämättä kustannuksia.

Tällä Suojala viittaa muun muassa vasikoiden niin sanottuun iglukasvatukseen.

– Iglut ovat hyvä vaihtoehto vasikoille, paljon parempi kuin huonosti ilmastoidut vanhat rakennukset, mutta jos vesijohto pitää vetää igluihin, se tarkoittaa mitä todennäköisemmin, että vasikat siirretään sisään. Ja se ei välttämättä ole hyvä eläimille.

Skip to content