Monta tapaa auttaa – Vapaaehtoistyö eläinten parissa vie mennessään

Eläinsuojeluyhdistyksissä on monenlaista piilotyötä, joka ei tule välttämättä mieleen, kun sitä omaa hommaansa etsii. Kannattaa siis miettiä omia vahvuuksiaan ja mitä itse voisi yhdistykselle antaa sen sijaan, että pohtisi minkälaisia vapaaehtoisia etsitään. Tällä tavalla Joukokin löysi tiensä aktiiviksi. Mitä paremmat valokuvat eläimestä on, sitä helpommin niistä myös kiinnostutaan kodittomien laajassa valikoimassa. Tämä on huomattu myös SSESY:llä.

– Kun kodittomalle eläimelle kodin antanut kertoo, että kiinnostui eläimestä nimenomaan kuvieni ansiosta, tulee tunne että olen tehnyt jotakin oikein, Jouko kertoo.

Jouko kannustaa eläinsuojelutoiminnasta kiinnostuneita osallistumaan työhön.

– Rohkeasti mukaan vain! Vaikka eläinsuojelutyö on välillä raskasta, se antaa enemmän kuin ottaa. Kaikki tarinat eivät pääty onnellisesti, vaikka niin kovasti toivoisikin. Kuitenkin yli 90 prosenttia tarinoista päättyy hyvin ja se on se paras palkinto.

Pieni populaatio kissoja etsii jälleen kotia. Tällä kertaa niissä on jotain erilaista: kyseessä ovat virkatut kissapatalaput kaikenkirjavissa väreissä. Ja tietenkin kierrätyslangasta tehtyinä. Mikä sai neuloosin laajenemaan kissatehtailuun?

– Pidän eläinten lisäksi muun muassa kierrättämisestä ja käsitöiden tekemisestä. Jämälangoista virkkasin paljon patalappuja, ja vaikka annoin niitä kavereille, alkoi niitä kertyä yli menekin. Ehdotin, että jos Pesu järjestäisi joskus arpajaisia, voisin lahjoittaa patalappuja palkinnoiksi. Olin myös aiemmin lahjoittanut joitakin kissapatalappuja tapahtumissa myytäviksi, kertoo Hanna Jäppinen, Pirkanmaan Eläinsuojeluyhdistys PESU ry:n sijaiskoti ja aktiivi.

Kun huonokuntoiset sijaiskotikissat Sere ja Sona saapuivat Hannan luo hoitoon, löytyi myös tavoite. Kaksikon akuutit eläinlääkärikustannukset olivat 1 600 euroa. Molemmilla oli huono suu ja flunssan, väiveiden ja huonon yleisolemuksen lisäksi löytyi korva- ja virtsatietulehdusta. Vaikka PESU maksoi kustannukset, halusi Hanna sijaiskotina auttaa myös kustannusten kattamisessa.

Yksi virkattu kissa maksaa 4 euroa ja neljä kissaa saa omakseen 15 eurolla. Langat tulevat lahjoituksina, ja kissat ovat monenkirjavia. Tilaaja voi myös toivoa, millaisen kissan haluaisi.

Virkattuja patalappukissoja on nyt adoptoitu yhteensä 132 kappaletta. Omaan kotiin luovutukset ovat sujuneet rauhallisissa merkeissä: monet ovat kiitelleet mahdollisuutta osallistua tälläkin lailla konkreettisesti eläinsuojelutyöhön. Nyt patalappukissojen luovutusmaksut ovat kattaneet neljäsosan Seren ja Sonan eläinlääkärikustannuksista – yhteensä yli 530 euroa.

– Olen tehnyt monentyyppistä vapaaehtoistyötä reilut 20 vuotta ja se on ollut antoisaa. Monet ehkä odottavat, että ”joku” tekee jotain. Välillä ei ymmärretä, että itse saa ja voi olla se ”joku”. PESU:lla kynnys osallistua on matala, apu menee sataprosenttisesti kohteeseen ja on monia tapoja olla aktiivinen. Parannusehdotuksia kuunnellaan ja vapaaehtoisia arvostetaan. Itse pääsee myös järjestämään niin halutessaan. Tärkeää on kuitenkin löytää itselle tärkeä, oikea kohde, oli se sitten mikä tahansa, Hanna summaa.

– Itse olen aina ollut kiinnostunut luonnon- ja eläinsuojelusta.

– Eläimet ovat aina olleet elämäni kiintopiste, aivan pienestä lapsesta lähtien, kertoo Anne-Mari Pentti.

Anne-Mari vaikuttaa nykyään Anteron Ystävät ry:ssä, mutta on vuosien saatossa järjestänyt muun muassa ruoka- ja tarvikekeräyksiä useille eri eläinsuojeluyhdistyksille.

– Olen pikkuhiljaa tutustunut erilaisiin yhdistyksiin ja seurannut yhdistysten toimintaa muun muassa sosiaalisen median kautta. Tuttavapiiriini kuuluu paljon eläinrakkaita ihmisiä, ja koska olen pitänyt aina erilaisten asioiden ja tapahtumien järjestämisestä, olen sitä kautta lähtenyt organisoimaan ruoka- ja tavaralahjoituksia.

– Tiedän, että monia ihmisiä kiinnostaa auttaa, mutta varsinainen toiminta jää arjen kiireiden alle. Siten heidänkin on helppo osallistua, kun joku lupautuu tekemään varsinaisen työn, eli omalla kohdallani lahjoitusten kokoon keräämisen ja yhdistyksille toimittamisen.

Pienellä yhdistyksellä, jolla ei ole välttämättä edes omaa varastotilaa, lahjoitusten järjestäminen yhdistyksen käyttöön voi olla hankalaa ja sekavaa. Yksi ihminen voi kuitenkin pyörittää lahjoitusten vastaanottoa ja perille hoitamista helposti. Kun lahjoittamisesta tehdään helppoa, madaltuu myös muiden ihmisten kynnys lahjoittaa. Kymmenen ihmisen haastaminen tuttavapiiristä vaikkapa eläinlääkärikustannusten kattamiseen voi tuottaa jo yli sata euroa eläinsuojeluyhdistykselle tai kymmeniä kiloja ruokaa. Ihmiset tarvitsevat kuitenkin helpon tavan osallistua.

Nyt Anne-Mari ajautui uuden eläinsuojeluyhdistyksen, Anteron Ystävät ry:n hallitukseen sihteeriksi. Ongelmatonta vastuupestiin lähteminen ei ollut.

– Ajankäytön olen huomannut haastavaksi, sillä aluksi en osannut tarpeeksi rajata yhdistyksen viemää aikaa. Mutta kun asioita organisoi paremmin, on mahdollista saada aikaiseksi paljonkin pienessä ajassa.

Vapaaehtoiseen eläinsuojelutyöhön voi lähteä myös pienellä panostuksella, eikä kaikista tarvitse tulla hallituksen jäseniä, kuskeja tai sijaiskoteja.

– Kannattaa miettiä tarkkaan, mikä olisi se osa-alue, missä pystyisi parhaiten auttamaan: mitkä ovat vahvuutesi omassa elämässä ja miten niitä voisi hyödyntää eläinsuojelutoiminnassa? Tapoja auttaa on monia, eikä loukkuvahtina oleminen ole se, mitä kaikkien tulee pystyä tekemään. Pitää osata rajata ja sanoa ei silloin kun omat resurssit eivät riitä, Anne-Mari miettii.

Yksi asia voi kuitenkin johtaa toiseen ja vaikuttaa myös koko elämään. Anne-Mari esimerkiksi alkoi yhdistystoiminnan myötä toimia muutenkin eläin- ja luontoystävällisemmin muun muassa kulutusvalinnoissaan: panostamalla kasvissyöntiin, valitsemalla eläinkokeettoman kosmetiikan ja siivousaineet.

– Olen itse ylpeä panostuksestani eläinsuojelutyöhön ja kannan oman yhdistykseni pipoa päässäni hyvinkin mielelläni. Tämä on sitä työtä, josta minä saan voimaa ja tunnetta, että minun elämälläni on merkitystä. Jos haluaa muutosta, pitää toimia sen eteen ja siksi minä aion tulevaisuudessakin käyttää aikaani eläinten, erityisesti kissojen, hyvinvoinnin edistämiseen.